Outdoor-hullun tärpit syksyyn 2017

Jos olet kuten minä, odotat jo kuumeisesti ensimmäisten revontulien kajastusta horisontissa. Ruskan värjäämää lehtisadetta, ensilumen ohikiitävää valkeutta. Retkiä kirpeässä talvipakkasessa, kylmää nenänpäätä ja matalalta vaivoin horisontin päälle kipuavaa aurinkoa.

Syksy on ollut minulle aina odotuksen aikaa. Myönnettäköön, että lapsena odotin luultavasti enemmän joulupukkia kuin mitään muuta, mutta silti. Odotus alkoi jo kesällä. Odotin kärsimättömänä koulun alkua, ja penaali oli pakattuna jo viikkoja ennen elokuun puoltaväliä. Kun syksy viimein saapui, hypin kuralätäköissä ja keräsin lehtiä. Ja mikä parasta, hupi ei loppunut jouluun. Helmikuun lapsena myös keskitalvi oli minulle juhlan aikaa: valoa riitti niin, että sai olla pulkkamäessä pitkälle iltaan ja kaupan päälle tuli vielä synttärilahjojakin.

Kokosin kaikille teille muille talven odottajille syksyn tärppilistan. Kun täyttää kalenterin näillä, talvi tulee ennen kuin ehtii edes sanoa ”suksivaha”.

Syksyinen ulkosaaristo

Syyskuu

Kun päivät lyhenevät ja vaahtopäät itämerellä yltyvät, tämä talvifani suuntaa saaristoon. Lähdemme perjantaina telttailemaan Jurmoon ja Utöhön (miten ihmeessä nuo nimet taipuvat suomeksi?) , ja haaveissa on muutamia tähtitaivaskuvia. Kenties hieman Jaloviina Myrskyä telttalyhdyn kajastaessa.

Tältä syysretkeily näyttää oikeasti. Tässä oltiin paossa Valio-myrskyä teltan sisällä vuonna 2015.

Kiipeilijän ensiapukurssi

1.10.2017

Syksy on myös hyvää aikaa valmistautua talvikauteen tietotaidolla. Nolottaa myöntää, että en ole koskaan käynyt varsinaista EA-kurssia. Partiossa taitoja harjoiteltiin, mutta tiedän että tosi paikan tullen menisi sormi suuhun. Olen pitkään yrittänyt sovittaa kurssia aikatauluihin, ja viimein tänä syksynä Kiipeilyurheilijoiden ja Adventure Partnersin syksyn kurssi natsasi kalenteriin.

BANFF eli Mountain Film Festival Helsingissä

2.-3.10.2017

En käy usein elokuvissa, koska olen harvoin viikonloppuisin kotona. Erilaiset leffafestarit ovat poikkeus. R&A sekä Docpoint ovat molemmat loistavia, mutta yksi vie ylivoimaisen voiton ja se on tietysti BANFF. Kaksi pitkää iltaa tykitystä suoraan vuorilta. Vaikka parrakkaat, 30-40 vuotiaat miehet ovat tarjonnassa yliedustettuina (johtuen ainakin BANFFin itsensä mukaan siitä, että naisten tekemiä tai tähdittämiä outdoor-leffoja ylipäätään on liian vähän), inspiroidun näistä seikkailuista joka kerta.

Ohjelma täällä.

Kolin Vaarojen Maraton

7.10.2017

Olen tainnut mainita, että ilmoittauduin keväällä Kolin Vaarojen Maratonin 43 kilometrin matkalle, jonka oli tarkoitus kruunata kesän juoksut.

Mutta. Juostuani kaksi maratonia, yhden Turussa ja yhden Pyhällä, oli myönnettävä totuus: yliarvioin paitsi fyysisen, myös henkisen kuntoni. Tuntuu, että alan vasta pikkuhiljaa olla palautunut elokuisesta Tunturimaratonista. Kolin maraton, jonka suoritusaika saattaa lähennellä kymmentä tuntia, olisi ollut kiireisen kesän jälkeen liikaa. En ole parhaassa juoksukunnossa, ja edelliset kisat ovat menneet pitkälti sisun voimin. Tällä hetkellä henkinen lataus ei ole huipussaan, joten downgreidasin lippuni 14 kilometrille ja lähden äärisuorituksen sijaan ihastelemaan lokakuista kansallismaisemaa.

Kolin reitti on kuulemani mukaan rankka, eikä se suotta ole suosituin polkujuoksutapahtuma Suomessa.

Lokakuun lopun vaellus Lapissa

Lokakuu

Empiiristen havaintojeni perusteella olen tehnyt johtopäätöksen, että paras aika vaeltaa Lapissa on lokakuu. Silloin on liikenteessä kaikista vähiten porukkaa, pakkanen ei vielä kiristy holtittomiin lukemiin, ja luonto on äärimmäisen kaunis ja hiljainen odottaessaan ensilunta saapuvaksi.

Olin vuonna 2015 viikon vaelluksella UKK-puistossa lokakuun lopussa, ja sen jälkeen olen halunnut takaisin. Tänä vuonna vaellus toteutuu hieman lyhyempänä, neljän päivän mittaisena. Ja mikä parasta, saan mukaani avopuolison, jonka ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa vaellus on ollut Mongolian 10 päivän vuoristoseikkailumme. Olen luvannut, että pohjoisessa kaikki on astetta helpompaa ja susiakin tulee polulla vastaan vähemmän.

Ukk-puisto on toimistotyöläiselle mainio kohde, sillä lennot sinne ovat ympäri vuoden suhteellisen edullisia ja kentältä pääsee suoraan bussilla Kiilopäälle. Matkustamiseen ei kulu ylimääräistä aikaa.

Ukk-puistossa lokakuussa 2015.

Lapin kenties kaunein mökki – Villa Sivakka!

Lokakuu

Viime vuonna pääsin blogini tiimoilta käymään Villa Sivakassa, joka on Äkäslompolon perukoilla sijaitseva lappilainen chalet. Vaelluksen jälkeen suuntaan sinne jälleen tekemään etätöitä  muutamaksi päiväksi.

Villa Sivakka.

Revontulia Äkäsjärven rannalla viime lokakuussa.

Skiexpo, Vapaalaskuiltamat ja Adventure Night

3.-5.11.2017

Tiedän, että talvikauden messutapahtuma on vaihtanut nimensä Goexpoksi, mutta se on minulle edelleen Skiexpo. En ole enää vuosikausiin ollut siellä töissä, mutta muistissa ovat vielä pitkät päivät (ja yöt) huippuporukalla messukeskuksessa ollessani Partioaitan palveluksessa. Huhhuh.

Tänä vuonna messujen yhteyteen perjantaille siirtyy Vapaalaskuiltamat, joka on keski-ikäisen vapaalaskuporukan, eli randosetien ja -tätien kokoontumisajo. Varoitus: luvassa takuuvarma overload merinovillaisia t-paitoja, välinehifistelyä, rannetietokoneita sekä laskupaikkojen namedroppailua!

Viime vuonna osallistuin vapaalaskuiltamissa huipentuvaan Vuoden paras lyhäri -leffakisaan, ja eiköhän sitä täksikin vuodeksi ole jokin filkka kasattava.

Vapaalaskuiltamille on nuoremman laskupolven toimesta syntynyt yksi ellei useampikin varjotapahtuma, mutta minäpä en niistä enempää tiedä.

Lauantaina messuilla on myös Adventure Night, jossa on outdoor-alan kiinnostavia puhujia (viime vuonna tekivät tosin poikkeuksen kun kutsuivat minut sinne puhumaan) sekä leffoja vahvalla kiipeilypainotuksella. Kaksi iltaa ohjelmaa putkeen siis luvassa.

Osallistuin viime vuoden kisaan Vapaa vuosi – nimisellä lyhytelokuvalla, jonka hienot ilmakuvat kuvasi Sampsa Sulonen. Yllättäen minusta tulikin sitten ensimmäinen mimmi, joka on koskaan voittanut koko kisan!

Ensilumet Rukalla

Marraskuu

Ruka on aikaistanut avausviikonloppuaan vuosi vuodelta (tänä vuonna lokakuun alussa!), mutta olen silti tähdännyt sinne ensimmäistä kertaa vasta marraskuun lopussa, kun rinteitä on auki enemmän ja hiihtolatuakin useampi kilometri. Kuusamon viikonloppulentoja saa vielä marraskuussa perin edullisesti, joten kotiin jäämiseen on yleensä vain tekosyitä.

Viime syksyn tunnelmia.

Itsenäisyyspäivä pohjoisessa

Joulukuu

Olen viettänyt itsenäisyyspäivää pohjoisessa jo viiden vuoden ajan. Se katkaisee ihanasti joulukiireet, vaikka paikan päällä tekisikin etätöitä. Etelän mustilla kaduilla unohtuu helposti, että pohjoisessa on joulukuun alussa jo oikea talvi, ja mustan sijaan kaikki on sinistä. Kaamoksen valo värjää taivaan vaahtokarkkiväreillä. Luonto on hiljaa ja lumi vaimentaa äänet. Kontrasti etelän stressaavaan joulukiireeseen on valtava.

Itsenäisyyspäivää varten kannattaa tsekata esimerkiksi Pyhän avajaisviikonloppu 8.-10.12! Itse lähden tänä vuonna Rukalle, koska lennot natsasivat aikatauluun ja kukkaroon paremmin. Ja huom: Tänä vuonna itsenäisyyspäivän voi yhdistää edelliseen tai seuraavaan viikonloppuun, kun itse juhlapäivä osuu keskiviikolle.

Joulukuu Rukalla 2016.

 

Sitten saakin jo talvi tulla! Varsinaisista laskusuunnitelmista lisää myöhemmin ❤