Eble Cycle Path on yksi Euroopan tunneituimpia flättejä pyöräreittejä. Se kulkee Tsekin kukkuloilta aina Hampuriin asti, missä Elbe lopulta laskee mereen. Pyöräreitti on hyvin merkitty, ja sen stageista löytyy infoa muun muassa Komoot-palvelusta. Reitti kulkee kylästä ja kaupungista toiseen ja majoituspalvelut reitin varrella ovat todella riittoisat. Emme varanneet mitään majoituksia etukäteen, vaan varasimme hotellit, pensionaatit ja B&B -majoitukset aina edellisenä iltapäivänä Booking-palvelun kautta. Tilaa oli hyvin, vaikka sesonki oli jo hyvin käynnissä heinäkuun lopussa. Hinnat olivat n. 25-40 euroa kahdelta hengeltä sisältäen yöpymisen kahden hengen huoneessa, aamiaisen sekä lukitun pyörävaraston.
Pyörät kuljetin perille Suomesta autolla Finnlinesin lautalla Travemundeen, mistä oli noin 5-6 ajo Tsekin puolelle Usti Nad Labemiin; reissu oli osa pidempää Euroopan autoreissua, jonka yhteydessä kävin kiipeilemässä Puolassa ja ajoin lopulta Via Balticaa pitkin kotiin. Valtteri puolestaan lensi Tsekkiin Georgiasta, jossa oli ollut vaeltamassa ja jatkoi matkaa Euroopassa pyöräillen, kun minä lähdin pyöräreissun jälkeen kiipeämään.
Matkatavaroita meillä oli pyöräretkellä todella vähän, sillä emme ottaneet yöpymiskamppeita mukaan. Minulla oli mukana pyöräilyvaatteet, yksi kesämekko, yksi pitkähihainen ohut paita sekä ohut kuoritakki. Tämän lisäksi välttämättömät tarvikkeet kuten hammasharja. Jätimme ylimääräiset tavarat, kuten kiipeilykamppeet ja yöpymiskamppeet autoon, jonka parkkeerasimme Usti Nad Labemin laitamille rauhalliselle sivukujalle. Valtteri oli yöpynyt yön viereisessä hotellissa ja minä neuvottelin pientä korvausta vastaan säilytyksen pienelle repulla, jossa olivat arvotavarat kuten läppäri.
1. Päivä: 40,1km Tanvald-Vrchlabí
Aloitimme pyöräilyn junamatkalla Usti Nad Labemista Tanvaldiin. Jätimme siis auton Usti Nad Labemiin, jotta saisimme pyöräreitistä ympyrän. Olin ostanut junaliput Tsekin rautateiden verkkosivuilta hyvissä ajoin, jossa oli mahdollista varata myös pyöräpaikat.
Tanvaldista jatkoimme matkaa viimein pyörillä läpi kauniiden kukkuloiden. Nousua kertyi ensimmäiselle päivälle aika reilusti, joten vaikka kilometrit jäivät neljäänkymmeneen, päivä tuntui kohtuullisen raskaalta, varsinkin kun se oli ensimmäinen ajopäivä.
Vrchlabi oli hauska pieni kaupunki, jossa näkyi hyvin muun muassa läheiset hiihtokeskukset ja muut urheilumahdollisuudet.
Ensimmäiselle päivälle osuivat reitin pahimmat nousut, mutta ei niitäkään ollut kuin 500 verttimetrin verran.
Reitti Tanvaldista Vrchlabiin oli todella hieno metsäisten vaarojen keskellä.
2. Päivä: 73,45km Vrchlabí – Hradec Králové
Seuraavana päivänä pyöräily alkoi sujua jo helpommin. Päivän reitillä oli laskua 200 metriä, minkä takia kilometrit rullasivat kevyesti. Löysimme matkalta muun muassa paikallisen kyläfestivaalin. Pysähdyimme myös uimaan joen varren uimalassa.
Reitti kulki pääasiassa vähän liikennöityjä maanteitä pitkin, sillä tällä kohtaa Elbe on vielä niin pieni joki, että sen varrella ei mene kevyen liikenteen väyliä. Päivän päätepiste Hradec Kralove oli kaunis kaupunki, josta löysimme mukavan terassin, jossa söimme kunnon illallisen.
Paikoin Elben pyöräreitti kulki myös maastopolkuja pitkin.
Tässä kohtaa Elbe oli vielä pikkuruinen joki.
Jälleen gravelia.
Sade yllätti juuri ennen Hradec Kralovea.
Hradec Kraloven keskustassa.
Päädyttiin symppis-pensionaattiin, jonka huoneessa oli monta oikeaa viherkasvia!
Tässä vaiheessa oli jo paljastunut emämunaus: olin jättänyt Suunnon laturin kotiin. Onneksi netistä löytyi DIY-ohjeet piuhan valmistamiseksi micro-USB-johdosta!
3. Päivä: 76,39km Hradec Králové – Kolín
Seuraavan päivän reitille osui yksi Tsekin kauneimpia kaupunkeja, pitsikaupunkinakin tunnettu Pardubice. Sen viihtyisällä torilla söimme lounaspitsat.
Reitti kulki Elben joen molemmin puolin pääasiassa hyväkuntoisia kevyen liikenteen väyliä, eikä maantiellä tarvinnut ajaa juurikaan. Tälle päivälle osui myös muutama polku, mutta nekin olivat pääasiassa hyvin ajettavia myös ilman maastopyörää.
Illalla saavuimme upeaan Kolinin kaupunkiin, jossa on vanha keskiaikainen katedraali, jota ympäröi Unescon maailmanperintölistalla oleva kaunis keskiaikainen kortteli.
Pardubice oli aikamoinen pitsikaupunki! Knoppitieto: sieltä on kotoisin muun muassa jääkiekkomaalivahti Dominik Hasek.
Sitten mentiin taas vähän offroadia.
Elben reunoilla on paljon vedellä täyttyneitä hiekkamonttuja, englanniksi ”sand quarry”, jotka ovat paikallisten kesänviettopaikkoja ja uimarantoja. Pysähdyimme melkein jokaisen kohdalla uimaan.
Saavuimme Kolíniin illansuussa. Elbe on taas kasvanut kokoa päivän mittaan.
Iltakävelyllä Kolínissa.
Kolínin katedraali oli yksi Tsekin kuuluisimmista, peräisin samalta ajalta kuin Notre Dame.
4. Päivä: 68,19km Kolín – Celákovice
Kolínista jatkoimme matkaa Prahan pohjoisepuolella kohti länttä. Pääkaupungin läheisyys näkyi vilkkaana pyöräliikenteenä ulkoilureiteillä, mutta tarkoitti myös hyväkuntoisia baanoja. Elbe oli tässä kohtaa jo leveä, ja piti olla tarkkana, että pysyi aina kulloinkin oikealla puolella jokea, sillä siltoja ei enää ollut kovin tiuhaan. Elben reunukset olivat todella verheitä ja maisemat kauniita.
Illalla lopetimme reitin hieman ennen varsinaisen stagen loppua Celakoviceen, jossa ei kyllä ollut juurikaan nähtävää, enkä suosittele sitä pysähdyspaikkana.
Valtteri ylittämässä Elbeä.
Elbe Cycle Path on suosittu reitti, ja paikalliset pyöräilevät paljon. Pyöräilijöille suunnattuja ravintoloita on tämän tästä ja mikä parasta, niissä on hyvä valikoimat alkoholittomia juomia. Tässä Zlatopramenin alkoholiton radler.
Suurin osa joenvarren teistä on asfaltoituja, mikä tekee pyöräilystä mukavaa ja vauhdikasta.
Välipalatauolla jossakin söpössä pikkukaupungissa. Hintataso oli ravintoloissa matala, ja söimmekin kaikki ruoat ravintoloissa, kun olimme jättäneet keittimenkin autoon.
5. Päivä: 55,10km Celákovice – Kokořín
Celakovicesta päätimme tehdä pienen koukkauksen pois varsinaiselta Elbe Cycle Pathilta. Halusimme käydä kalkkikivistä tunnetussa Kokorinin luonnonpuistossa, joka oli ehdottomasti detourin arvoinen! Kalkkikivien reunustamilla ylängöillä oli raikas ilma ja mielettömät maisemat, mutta täällä nousumetrejä kertyi taas aivan eri tapaan kuin tasaisen Elben reunoilla. Reissun jyrkin nousu osui tälle reitille: sata metriä verttiä 1,3 kilometrin matkalla (mutta meni ykkösellä ylös!). Yhteensä nousua joelta Kokoriniin tuli 344 vertikaalimetriä.
Yövyimme majatalossa Kokorinin kylässä, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä Kokorinin linnasta, joka on alueen tunnetuin nähtävyys.
Tasaista asfalttia! Kuvassa näkyy hyvin myös Suunto, jonka kiinnitin pyörään bike mountin avulla.
Matkan varrelta Kokoriniin löytyi todellinen Tsekin riviera eli Lhotan järvi.
Uimaan!
Taukoa viettämässä Lhota-järvellä. Alueelle oli pieni pääsymaksu, ja siellä oli kahviloita, joista sai pientä purtavaa ja kylmää juotavaa.
Tämän jälkeen matka jatkoi kohti Kokorinin puistoa, jossa on mageita kalkkikivimuodostumia sekä kuuluisa Kokorinin linna.
6. Päivä: 54,64km Kokořín – Litoměřice
Kokorinissa jouduimme aamulla odottelemaan hetken ukkoskuurun ohimenoa, minkä jälkeen keli oli hetken aikaa viileä. Kävimme vierailemassa Kokorinin linnassa, minkä jälkeen jatkoimme matkaa Zelizyyn. Zelizyssa ovat kuuluisat kalkkikiveen veistetyt ”Paholaisen päät”, jotka kävimme myös katsomassa. Naamat näkyvät tielle, mutta niitä pitää muistaa Kokorinista tullessa katsella taaksepäin.
Zelizyssa söimme myös lounaan, joka osoittautui myöhemmin kohtalokkaaksi, mutta sitä emme tässä vaiheessa vielä tienneet, vaan jatkoimme maantietä matkaa kohti Litomericeä.
Kuvassa Haglöfsiltä saatu todella kätevä all around -paita, joka toimii paitsi ohuena takkina myös uv-suojana.
Bianchi aivan uusissa maisemissa.
Zelizyn Devil Heads -veistokset.
Litomericen alue on Tsekin suurinta viininviljelyaluetta, ja tarhoja näkyi silmänkantamattomiin.
Tässä vaiheessa vielä hymyilytti, vaikka olo oli alkanut jo tuntua hieman kummalliselta.
Another day another village.
Päästyämme perille Litomericen hotelliin oli homma jo aika selvä. Olimme molemmat siinä kunnossa, että kävelykierros kaupungilla ei houkutellut. Pian ensimmäiset oikeat ruokamyrkytyksen oireet alkoivat ja sitä sambaa kesti minulla kuutisen tuntia, Valtterilla vähän pidempään. Hänellä myös hutera olo kesti monta päivää jälkikäteen, joten luultavasti pahimmat pöpöt olivat hänen ruoassaan – vaikka söimme molemmat molempia.
7. Päivä: 28,75km Litoměřice – Ústí nad Labem
Seuraavana aamuna olimme kuitenkin onneksi niin tolpillamme, että pääsimme lähtemään matkaan. Poljimme viimeisen kolmenkymmenen kilometrin matkan läpi kukkulaisten maisemien kohti Usti Nad Labemia, josta löysimme Mitsun odottamasta juuri sieltä, mihin olimme sen viikko sitten jättäneet.
Elben varrella on Tsekin ja Saksan rajalla yllättävän suuria kukkuloita. Aluetta kutsutaankin Böömin Sveitsiksi (Bohemian Switzerland).
Elbe oli tällä stagella todella kaunis.
Se oli kasvanut jo leveäksi ja syväksi uomaksi.
Perillä Usti Nad Labemissa! Yli neljäsataa kilometriä, 7 päivää ja aivan ihania kesäpäiviä. Voin suositella Elbe Cycle Pathin Tsekin puoleisia osia todella lämpimästi.
Pipo silmillä 