Mikä olisi hyvä ja kevyt kahden hengen retkeilyteltta?

Jos pitäisi sanoa yksi kysymys, jota saan blogin kautta kaikista eniten, se koskisi kahden hengen teltan valintaa kolmen vuodenajan käyttöön.Telttoja on monenlaisia, itsestäänseisovia, yksinkertaisia, kaksinkertaisia, isoja, painavia, pieniä ja kevyitä. Mutta miten löytää se oikea?

Tässä siis kooste teltanhankkimisvinkeistäni. Tietoni perustuvat omaan, noin kahdenkymmenen vuoden retkeilykokemukseeni tavallisena harrastajana,  useamman vuoden ”uraani” retkeilykaupan myyjänä pääkaupunkiseudulla sekä suureen henkilökohtaiseen kiinnostukseen ulkoiluvarusteita kohtaan.

Ensimmäisenä kaikista ohjeista haluaisin sanoa sen, että jos todella haluat hyvin tarpeitasi vastaavan teltan, älä osta telttaa tarjouksen perusteella. Kartoita ensin tarve, ja etsi sen jälkeen myymälä, mistä saat haluamasi teltan järkevällä hinnalla. Suomi on sen verran pieni markkina, että valitettavasti, erityisesti kevyiden telttojen osalta, on välillä katsottava myös ulkomaan tarjontaa.

1. Kartoita tarpeesi teltan käyttöön

• Haluatko käyttää telttaa kesäisin, syksyisin, vai kenties kaikkina vuodenaikoina? Tämä rajaa valikoimaa jo melko lailla. Talvikäyttö vaatii teltalta enemmän ominaisuuksia esimerkiksi kankaiden sekä tuuletusten suhteen.
• Kannatko telttaa pitkiä matkoja esimerkiksi vaelluksilla, tai reppureissuilla vai kuljetko pääasiassa lyhyitä matkoja autolta leiripaikalle esimerkiksi pienten lasten kera? Tämä vaikuttaa ratkaisevasti painon valintaan. Jos esimerkiksi teet useiden viikkojen mittaisia reppureissuja, joilla yövytään joitakin öitä teltassa, yli kahden kilon teltan kantaminen mukana ei ole järkevää.
• Kuinka usein aiot käyttää telttaa? Hyvät teltat eivät ole ilmaisia, joten käyttötiheys vaikuttaa luonnollisesti siihen, miten paljon telttaan on järkevä sijoittaa. Jos arvioit, että viiden vuoden aikana teltassa nukuttaja öitä tulee vaikkapa 20, voit laskea yöpymisen hinnan (ja verrata sitä vaikkapa majataloon tai hotelliin).

Kuva Mongolian yhdeksän  päivän vaellukselta, jossa mukana oli Hillebergin tunnelimallinen Nallo 2 GT eteisellä. Paino: 2,9kg.

Perehdy siihen, millaisia telttoja on tarjolla

Jos haluat päästä nopeasti hankinnassa eteenpäin, tsekkaa ainakin nämä asiat:

Telttojen tyypit:

Kaksikerros- vs. yksikerrosteltat.

Kaksinkertaiset teltat pitävät sillään sisäteltan, sekä ulkoteltan. Etuna on se, että kosteus tiivistyy yleensä ulkoteltan sisäpuolelle eikä kastele tavaroita sisällä. Yksikerrostelttojen etuna on luonnollisesti keveys.

Kuvassa yksinkertainen, itsestäänseisova hyvänkelin glamping-teltta reissuille, joille tavaroita ei tarvitse kantaa pitkiä matkoja. Telttaan mahtuu nipinnapin kolme aikuista ystävää, tai kaksi aikuista ja kaksi lasta. Malli: The North Face Homestead Domey 3. Paino 3,6kg. Kuva Kopparnäsistä.

Kaksikerroksisten telttojen mukava puoli on, että päällikankaan voi ottaa hyvällä kelillä kokonaan pois. Kuva Via Dinarican vaellukselta Montenegrosta.

Itsestäänseisova teltta, tunneliteltta tai näiden yhdistelmä

Itsestäänseisova teltta on useimmiten kupolin mallinen, ja kaaret kulkevat katolla ristikkäin siten, että se ei tarvitse pystyssä pysymiseen naruja (narut on usein silti hyvä laittaa sen takia, että teltta tuulettuu paremmin eikä kangas lepata). Itsestäänseisovien telttojen pystytys on yleensä myös hyvin yksinkertaista. Ne ovat yleensä korkeampia kuin tunnelit, joten sopivat sellaiseen, retkeilyyn, missä halutaan myös istuskella teltassa ja nauttia luonnossa oleilusta pelkän vaeltamisen sijaan.

Tässä MSR:n kupolimallinen Papa Hubba 4 (muistaakseni, ei ollut oma). Paino: 2,7kg. Kuva Kaunisaaren glamping-reissulta.

Kuvassa perinteinen kupoliteltta, josta puuttuu kuvaushetkellä päällikangas. Kuva Lofoottien road-trip-matkalta.

Tunneliteltta taas on pitkän tunnelin mallinen, jossa kaaret eivät risteä keskenään. Tunneliteltoissa on usein pitkä eteinen, ja niissä saadaankin painoon nähden paljon tilaa. Tunnelitelttaa ei kuitenkaan voi pystyttää esimerkiksi rantakalliolle kauniiseen maisemaan, ja talvella sen kytkeminen vaatii joko erityisiä lumikiiloja tai suksien tms lankkujen virittämistä lumeen. Vaelluksilla, jossa on mukana enemmän tavaraa, on usein miellyttävää, mikäli sadepäivänä kaikkien tavarat mahtuvat eteiseen, ja talvimyrskyssä tunneliteltan eteisessä mahtuu myös kokkailemaan. (huom: tässä kannattaa kumminkin olla varovainen. Retkeilymyymälävuosiltani muistan tapauksen, kun joku tuli tarjoamaan kollegalle takuukorjaukseen uutta telttaa, jonka absidissa (eli eteisessä) oli pyöreä palanut reikä. Ei mennyt läpi, valitettavasti.)

Sekä tunneli-että kupolimalliset tyypeistä kestävät hyvin tuulta, tunneliteltan pystytyksessä saa olla vain huomattavasti tarkempana. Kun sen pystyttää oikein, se kestää kyllä.

Tunneliteltat ovat yleensä matalampia kuin kupoliteltat, eikä niistä ole yhtä ”avarat maisemat”, koska malli on pitkulainen, suuaukko on teltan päässä ja korkeus monesti sellainen, että siellä ei mahdu esimerkiksi istumaan polvien päällä.

Jos siis hakee telttaa pääasiassa lyhyille retkille ja vaelluksille, eikä oletettavissa ole sellaisia sääolosuhteita, joissa tarvisi kokata teltan eteisessä, olisin taipuvainen suosittelemaan kupoli- tai hybridimallista (niistä edempänä) telttaa, jonka saa pystytettyä rantakalliolle, hietikkoon ja jonka ovet saa kunnolla auki kauniista maisemista nauttiakseen. Jos taas haluaa kevyen mutta kelinkestävän teltan vaikkapa pitkille vaelluksille, tunneleista löytyy usein se parempi ratkaisu.

Kuva Sarekista, jossa mukana oli Fjällrävenin neljän hengen Abisko-tunneliteltta.

Hillebergin tunneliteltat ovat Suomessa hyvin tunnettuja ja suosittuja. Ne ovat toimivia, säänkestäviä, ajankestäviä sekä tilavia. Kuvassa Nallo 2 GT, jonka ostin vuonna 2007. Sen 2,9kg:n paino vain on hieman liikaa useimmille reissuille.

Tunneliteltan etuna on usein tilava eteinen, johon mahtuu vaikkapa kaksi maastopyörää.

Talvikelissä lumihangessa tunneliteltan pystytys näyttää helposti tältä, jos asiaan ei keskity. Kuva road tripiltä Karigasniemen suunnilta matkalla Lyngeniin, kun pysähdyimme vain tien levikkeelle nukkumaan yöksi. Olisipa ollut kupoliteltta!

Hybriditeltat. Nykyään markkinoille on ilmestynyt paljon kevyitä niin sanottuja hybridejä, joissa on ristikkäin menviä kaaria, mutta teltta tarvitsee pystyssä pysyäkseen silti myös narut. Näin saadaan kevennettyä painoa.

Oma hybridini, yhden kilon painoinen MSR Carbon Reflex 2. Se on aika heiveröinen, ja siinä näkyy hyvin, mitkä usein ovat kevyiden telttojen huonot puolet: mataluus sekä huono kelinkestävyys. Paino puhuu kuitenkin puolestaan: 1kg. Kuva Montenegrosta.

Geodiittinen vuoristoteltta.

Tämä on perinteistä kupolitelttaa vieläkin myrskynkestävämpi versio,  jossa kaarten risteämiskohtia on vielä enemmän. Se on suunniteltu pysymään pystyssä maapallon ankarimmissa paikoissa. Koska näiden telttojen käyttö koskee periaatteessa vain ylävuoristohommia tai muita vastaavia olosuhteita, niin en käsittele sitä tässä enempää (eikä  minulla ole niistä kokemustakaan).

Huom. esim MSR:llä on paljon tällaisia telttoja, jossa kaaren risteämiskohtia on enemmän, mutta ne eivät silti ole vuoristotelttoja. Vuoristoteltan tunnistaa yleensä helposti nelinumeroisesta tai sitä lähentelevästä hintalapusta.

Ultrakevyet tarpit.

Ultrakevyet teltat ovat oikeastaan täysin oma kategoriansa, johon en tässä mene sen tarkemmin. Niissä kuitenkin on useita hyvin tilavia ja säänkestäviä vaihtoehtoja, ja painot lähentelevät puolta kiloa. Suurin osa valmistajista on yhdysvalloista, joten jo valmiiksi suht kalliille teltoille kertyy hintaa tullinaksujen ja verojen myötä. Itseäni näistä kiinnostavana erityisesti vaelluskeppien varassa seisovat pyramidit. Parhaimmat niistä ovat tehty superkevyestä dyneemakomposiitista, Dyneema Composite Fabric (DCF). Niissä kuitenkin on usein nelinumeroinen hintalappu, joten sellaisen hankkiminen ei monellekaan harrastajalle ole ainakaan alkuun ajankohtaista. Itselläkään ei sellaista vielä ole, vaikka sen luultavasti nykyisen teltan hajottua hankinkin.

Kevytretkeilystä hevisti kiinnostuneille suosittelen Ossi Määtän uutta kirjaa ”Kevytretkeilijän opas” joka sisältää erinomaisia neuvoja ultrakevyistä varusteista. Ossilla on myös blogi, Kevyesti Kairassa, josta löytyy todella kovaa asiaosaamista mitä tulee kevyisiin retkeilyvarusteisiin ja retkeilyvarusteisiin ylipäätään.

 

Muuta huomioitavaa teltassa:

Ovet

Usein on kätevää, että kahden hengen teltassa molemmilla käyttäjillä on omat ovet. Tunneliteltoissa uloskäynti on yleensä päädystä, jolloin sieltä niin ikään pääsee yölliselle pissareissulle hyppimättä kaverin päällä.

Pystytys

Useimmissa itsestäänseisovissateltoissa, joita usein kutsutaan myös ”kupoliteltoiksi”, sisäteltta on pystytettävä ensin, jonka jälkeen voi vasta heittää päälle päällikankaan. Tämä tarkoittaa, että sateen sattuessa sisäteltta ehtii kastua hieman, ennenkuin sadesuojan on saanut siihen päälle. Toisaalta tämä tarkoittaa myös mahdollisuutta käyttää telttaa ilman päällikangasta, esimerkiksi kuulaana kesäyönä.

Tunnelitelttojen pystytys erityisesti talvisaikaan vaatii jonkin verran harjoittelua. Yleisesti ottaen kupoliteltat ovat helpompia pystyttää kuin tunneliteltat ja sopivat usein siksi paremmin esimerkiksi lasten kanssa retkeilyyn.

Halvoissa teltassa ongelmana saattaa olla usein epästandardi valmistus yhdistettynä siihen, että yksittäisiä kappaleita ei testata. Tällöin kaaritunnelit saattavat olla liian kireitä tai kangas vetää väärään suuntaan, minkä ansiosta teltta on vaikea pystyttää ja rikkoutuu helpommin.

Minä pystyttämässä Nalloa juhannuksena 2005, kun olimme melomassa Tainionvirralla.

Kankaat

Kevyetkin kankaat voivat nykyään olla kestäviä, mutta usein peukalosääntö on, että mitä kevyempi kangas on, sitä helpommin se rikkoontuu. Hyvä merkki kankaassa on usein niinkutsuttu ribstop-neulos, joka näkyy ikään kuin neliöinä kankaan koostumuksessa. Kankaan sisään on neulottu kestävämpiä lankoja, joiden tarkoitus on pysäyttää mahdolliset repeytymät.

Leiriytyessämme Japanissa 3000 metrin korkeudella meidän piti käyttää kivenpalasia pitämään telttaa pystyssä, kun kiilat eivät menneet kivikkoon. Ohut telttakangas repesi osin kivien kohdalta, vaikka yöllä oli täysin tyyntä.

Pohjakankaan vedenpitävyys ja kestävyys

Kangasta koetellaan usein paljon juuri pohjasta, ja teltoissa onkin pohjan kohdalla paksumpaa kangasta. Jos maa on kosteaa, huonosti vettäpitävästä pohjasta tulee vesi läpi paineen alla helposti.  3000mm:ä pidetään rajana vedenpitävälle pohjalle. Lisäksi pohjan osalta riskinä on rikkoutuminen: jos pystytät telttaa esimerkiksi soraiselle pihamaalle, terävät kivet rikkovat ohuen materiaalin helposti. Sama pätee tietysti tuuleen tai kovaan raekuuroon, jossa ohut kangas repeää helposti. Teltan ostaminen onkin siinä mielessä kompromissia (jos ei ole mahdollisuutta lähteä DCF-ostoksille), että on mietittävä todennäköisiä olosuhteita ja mahdollista riskiä suhteessa siihen, mitä haluaa kantaa.

Painoluokista

Siedettävä paino on tietysti perin suhteellista, mutta itselläni maksimipainot ovat jotain tätä luokkaa:

• Kahden hengen reppureissu/ muu retki hyvässä kelissä: teltan paino max 1kg
• Yhden hengen vaellus Pohjoismaisissa olosuhteissa (avotunturi ja myrskyn mahdollisuus): teltan paino max 1,5kg
• Kahden hengen vaellus pohjoismaisissa olosuhteissa (avotunturi ja myrskyn mahdollisuus): teltan paino max 2,5-3kg
• Kolmen hengen vaellus, jossa varusteita jaetaan (avotunturi ja myrskyn mahdollisuus): teltan paino max 3,5kg
• Glamping-reissut, joissa lyhyitä kävelymatkoja: teltan paino max 4kg.

Ja tähän loppuun vielä pikainen shortlista brändeittäin. Tämä perustuu täysin yleistuntumaan, eikä ole millääntapaa poissulkeva lista, mutta näitä lähtisin itse katsomaan, jos en olisi ostamassa seuraavaksi DCF-telttaa ja olisi tarve kevyelle kohtuuhintaiselle kahden hengen teltalle. Ja huom! minulla ei ole (harmi kyllä 🙂 ) myöskään telttasponssia, joten tämä on ihan riippumaton lista:

• MSR, Exped, BlackDiamond, Nemo, TarpTent, Big Agnes (tästä olen kuullut, mutta en ole livenä nähnyt sellaista koskaan), Vaude. Jatkakaa listaa kommenteissa, jos mielestänne jäi jotain mainitsematta!

Lisää lukemista:

Edellämainitut Ossi Määtän verkkosivut: Kevyesti Kairassa

OutDoorGearLabin telttaopas: https://www.outdoorgearlab.com/topics/camping-and-hiking/best-backpacking-tent/buying-advice

Sectionhikerin teltta-arvosteluja: https://sectionhiker.com/category/gear-reviews-2/shelters/

Verkkokauppavinkkejä:

https://www.ultralightoutdoorgear.co.uk/

https://varuste.net/2+hengen+teltat?_tr=3355

 

Päivitetty 20.4. (lisätty vertailua tunneliteltan ja kupoliteltan välillä).