Varusteet Yleinen

Makuupussin ja makuualustan valinta talviretkeilyyn

Minulta on kysytty paljon neuvoja makuupussin hankintaan. Minkälaisella makuupussilla nukun talvella? Mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon makuupussia ostaessa? Makuupussi on yksi talviretkeilyn kynnyskysymyksistä, jota kannattaa hankkia harkiten.

Talvipussien materiaalina suositaan untuvaa. Sen lämmöneristävyys suhteessa painoon ja pakkautuvuuteen on parempi kuin keinokuidun. Käytännössä talvikäyttöön tarkoitetut keinokuituiset pussit veisivät puolet rinkan tilasta ja painavat kilokaupalla.

Mikä on tarpeeksi lämmin?Tämä riippuu täysin nukkujasta. Olen liikkunut paljon useissa eri retkiseurueissa, enkä ole koskaan tavannut ketään, joka palelisi nukkuessaan enemmän kuin minä. Joten tarvitsen hyvin lämpimiä varusteita talvella retkeillessä.

Viikonloppuna pakkasin mukaan avopuolisoni juuri ostaman uuden makuupussin, koska halusin testata sitä. Sen mukavuuslämpötila naisille on -4, ja limit-arvo miehille -10. Tämä tarkoittaa sitä, että neljässä pakkaasteessa keskiverto naishenkilö nukkuu yönsä mukavasti, ja -10 asteessa mieshenkilö hieman palellen.

Tämä Haglöfsin Leo -10 -makuupussi on erikoinen, sillä siinä ei ole kokopitkää vetoketjua, vaan lyhyt vetskari suuaukon kohdalla, josta pujahdetaan sisään. Se on tavallista makuupussia kapeampi ja nukkujan maksimipituus on 175cm. Olemme molemmat avopuolisoni kanssa 171-172cm pitkiä, joten tämä sopii meille juuri ja juuri. Hyöty sopivasta koosta on se, että mukana ei ole mitään turhaa. Kyseinen pussi taisi ollakin suunniteltu erityisesti vuorikiipeily- ja muita vuoristolajeja silmälläpitäen, jossa jokainen gramma merkkaa.

Viime viikonloppuna Porkkalanniemellä pakkanen tipahti ainakin -10 asteeseen. Riippumatossa pysyi nenä raikkaana!

Pussin tiedoissa oleva luku ”fillpower” kertoo untuvan laadusta, eli siitä, miten paljon eristävää ilmaa yksi untuva sitoo itseensä ja miten hyvin se säilyttää pöyheytensä. Karkeasti ottaen, arvon olisi hyvä olla yli 600. Tämä riippuu toki siitä, miten paljon on halukas sijoittamaan makuupussiin. Avopuolisoni pussissa fillpower-arvo on 800, mikä on erinomainen. Kun siihen lisää vielä nuo edellämainitut seikat, joilla pussin painoa on pyritty laskemaan, ovat kyseisen makuupussin lämpöarvot erinomaiset ottaen huomioon sen painon 0,99kg.

Oma vanha talvipussini on Joutsenen Ruka, ja se painaa noin 1,5kg. En muista enää sen tarkkoja arvoja, mutta extrem-arvo miehille on -34, kun se tuossa Haglöfsin pussissa on -29. Tämä tarkoittaa siis sitä, että pussissa olemalla pitäisi tuossa lämpötilassa selvitä 8 tuntia hengissä. Nukkumisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Mt. Kenyan basecampissa nukuttiin sisällä basecampin parakissa, mutta muistelen, että Suunto näytti aamuyöllä reilua pakkaslukemaa. Silloin mukana oli Joutsenen Ruka.

Makuupussin hintaan, painoon ja kestävyyteen vaikuttavat myös kankaat. Esim. Pertexin kankaat ovat yleisiä monissa laatupusseissa – ne ovat kevyitä mutta silti kestäviä eivätkä repeydy helposti risuihin tai tikkuihin. Lisäksi makuupussia valitessa pitää ottaa huomioon sen koko. Makuupussi ei saisi olla liian iso, mutta liian pieni pussi voi ahdistaa. Nukkujan ympärille pitää myös jäädä eristävää ilmaa. Talvimakuupussissa on hyvä myös olla lämpökaulus, eli erikseen kaulan ympärille kiristettävä osa, joka estää kylmän ilman pääsemisen pussiin. Tällöin makuupussin varsinaista suuaukkoa ei tarvitse sulkea kokonaan. Joskus kovin kylmillä keleillä tosin löydän itseni kokonaan makuupussin sisältä, vaikka lämpökaulus olisikin käytössä.

Makuupusseja voi yhdistää, jolloin on tärkeää miettiä, kummalle puolelle vetoketjun haluaa. Monissa erimerkkisissäkin makuupusseissa on yhteensopivat vetskarit, joten jos vaikkapa puolisolla on jo olemassa makuupussi, se kannattaa ottaa mukaan ostoksille.

Miten sitten tietää, mitkä lämpöarvot makuupussiinsa haluaa? Tämä riippuu paitsi henkilöstä, myös siitä missä nukkuu. Esimerkiksi avolaavulla lämpötila on melko tarkalleen sama kuin ulkolämpötila. Teltassa lämpötila puolestaan on useita asteita lämpimäpi, koska ihmiset lämmittävät pienen tilan nopeasti.

Tässä ollaan laavulla Urho Kekkosen kansallispuistossa. Yön aikana satoi ensilumi ja lämpötila tipahti jonnekin -10 asteen tuntumille. Tuolloin mukana oli Joutsenen Ruka -makuupussi ja Thermarestin NeoAir -makuualusta, jotka näkyvät kuvassa laavun nurkassa.

Peukalosääntönä sanoisin, että talvimakuupussin mukavuuslämpötila pitäisi olla vähintään -5 (nämä arvot ilmoitetaan erikseen naisille ja miehille). Minulle se tarkoittaa että pärjäisin makuupussissa mukavasti +5 asteen kelissä, koska palelen paljon. Jos haluaisin oikeasti pärjätä makuupussissa mukavasti -5 lämpötilassa, mukavuuslämpötilan pitäisi olla noin -15. Mutta, mikäli haluaa pärjätä yhdellä makuupussilla vuoden ympäri, ei noin painava makuupussi ole välttämättä käytännöllinen.

Ja siitä päästäänkin mielenkiintoiseen asiaan, eli siihen miten makuupussiin kuuluu, saa tai voi pukeutua.

Tästä asiasta on monta koulukuntaa. Aikanaan partiossa opetettiin, että makuupussiin pitää mennä mahdollisimman vähissä vaatteissa, jotta kehon lämpö lämmittää pussin kunnolla. En koskaan ole ymmärtänyt tätä, johtuen ehkä siitä, että sellaista makuupussia ei olekaan, jossa tarkenisin talvella ilman vaatteita. Nukun siis makuupussissa merinovillaisissa vaatteissa ja usein talvisin untuvatakki ja kevyet primaloft toppahousut päällä. Ne tuovat lisäeristettä makuupussiin. Koska untuvatakki ja toppahousut ovat talvella mukana joka tapauksessa, voi niiden avulla säästää hieman makuupussin painossa. Halutessaan makuupussiin voi laittaa silkkilakanan, jolla saa lämpöasteita hilattua pari pykälää alemmaksi. Se myös auttaa pitämään makuupussia puhtaampana jos esimerkiksi kesäisin nukkuu vähemmissä vaatteissa.

Tämä on siis tapa, miten itse toimin eikä se välttämättä sovi kaikille. Mutta jos paleleminen on ongelma, kannattaa kokeilla kaikkia keinoja, vai mitä?

Kuvassa mainio yökkäri talviretkelle! Merinovillaiset Mons Royalen pitkikset ja kerrastopaita, joiden päällä paksu merinohuppari. Nämä ovat yleensä lyhyillä talviretkillä vaatekerta, jota en riisu kertaakaan. No paitsi kengät tietysti, niitä ei kannata laittaa makuupussiin. Mitä päähän tulee, nukun yleensä kaikki yöt pipo silmillä, niin ei kuunkajo tai muut valoilmiöt häiritse.

Makuualusta on puolet lämmöstä

Makuupussin ohella nukkumiseen vaikuttaa makuualusta. Se on lähes yhtä tärkeä, ellei tärkeämpikin varuste. Talvella makuualustan pitää eristää joko lumisen maan, jäätyneen puisen laavulaverin tai riippumatossa pakkasilman kylmyys pois siltä kohdin, jossa makuupussin untuva on littanana ihmisen alla. Pelkät ilmatäytteiset alustat eivät eristä mitään, eivätkä oikeastaan ohuet solumuovisetkaan. Nykyään on olemassa puhallettavia ilma-alustoja, joissa on eristävä rakenne. Toinen vaihtoehto on itsestään täyttyvä alusta, jonka eriste on tiivimpää ja paksumpaa. Minulla on käytössä molemmat (Thermarestin). Useimmiten mukana on puhallettava versio, koska se menee kolmanneksen pienempään tilaan kuin tässä kuvassa oleva ProLite.

Itsestääntäyttyvät makuualustat ovat kookkaampia kuin puhallettavat, koska niissä on enemmän eristettä. Ne saisi kyllä pakattua pieneen tilaan, mutta en ikinä jaksa, koska se on aika vaivalloista. Varsinkin Thermarestin alustat ovat niin hanakoita täyttymään (mikä puolestaan on hyvän alustan merkki), ettei niitä tahdo saado mitenkään pieneen pakkauspussiin. Siispä usein menenkin tällä tyylillä. Jos luvassa on sadetta, kiedon alustan ympärille muovipussin.

No mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa käytännössä?

Pakkasin viikonlopun retkelle mukaan, kuten jo sanottu, Haglöfsin Leo -10 makuupussin sekä Thermarestin ProLite -itsestääntäyttyvän makuualustan. Minulla on myös puhallettava talvikäyttöön sopiva Thermarest, mutta koska aioin nukkua riippumatossa, sopi itsestääntäyttyvä alusta siihen paremmin.

Lämpötila Porkkalanniemessä oli yöllä varmaan noin -10 tai hieman kylmempi, koska se puolen päivän aikaan autolle tullessa oli vielä -7. Tiesin, että makuupussi oli minulle hieman liian viileä, minkä takia jätin suosiolla toppahousut ja untuvatakin merinovillakerraston ja merinovillaisen hupparin päälle.

Alkuillasta oli melko viileä, ja mietin, saankohan unen päästä kiinni.  Lopulta nukuin ihan hyvin, vaikka riippumaton reunoilta puski kylmää ilmaa – niiltä kohdin, joista riippumaton reunoivat painoivat makuupussia kasaan eikä välissä ollut makuualustaa. Aamulla heräsin siihen, että varpaat olivat jäässä, vaikka muuten lämpötila oli hyvä. Omassa talvimakuupussissani olisin luultavasti nukkunut täysin ongelmitta. Mutta -4 mukavuuslämpötilan pussissa pärjäsi siis kaltaiseni palelevakin nukkuja untuvavaatteet päällä, vaikka lämpötila droppasi paljon kylmemmäksi ja riippumaton katoksen alta pääsi vähän tuulemaan riippumattoon.

Riippumaton katos suojaa tuulelta, mutta ei lämmitä samalla tavalla kuin teltta.

Mitä sitten, jos on tosi kylmä?

Olen muutaman kerran nukkunut laavulla ja teltalla siten, että pakkasta on ollut yli 20 astetta, liki 30. Silloin minun on suosiolla pakattava mukaan kaksi makuupussia sekä kaksi makuualustaa. Laitan itsestääntäyttyvän Thermarestin alle, ja puhallettavan päälle. Sujautan kesäpussini talvimakuupussin sisään (tässä kohtaa taas on hyötyä, jos pussi on hieman reilu), ja ryömin sen uumeniin.

Tiivistettynä, makuupussia valitessa kannattaa miettiä, onko pussia tarkoitus käyttää ympäri vuoden vai vain talvisin ja miettiä itselle sopivat lämpötilalukemat sekä paino. Ja lopuksi silmät kiinni ja luottokortti tiskiin. Lähtöhinnat hyvissä talvipusseissa ovat yli neljäsataa euroa, ja tavallinen hinta lienee kuudensadan paikkeilla. Jos löytyy jostain halvempi, siinä on luultavasti jotain vikaa. Alennukset ovat toki asia erikseen.

Lopuksi peliin musta hevonen: Viime vuosina ovat yleistyneet peitot, jotka kiinnitetään makuualustan reunoihin. Niiden etu on se, että mukana ei ole ollenkaan sitä ”turhaa” osaa, joka jää nukkuessa litteäksi makuualustaa vasten, eikä lämmitä. Peitot pakkautuvat huisin pieneen tilaan, ja niitäkin löytyy eri paksuisia. Olen harkinnut sellaisen hankkimista kesäkäyttöön, mutta talvikäytössä hieman epäilyttää, miten hyvin reunukset pitävät lämpöä. Jos nämä kiinnostavat, niitä voi kurkkia vaikka täältä Cumuluksen sivuilta.

Eipä sitten muuta kuin lämpimiä retkiä!

 

Yhteistyössä: Ticket to the Moon, Mons Royale, Superyellow Headwear, Merrell

 

Seuraa Facebookissa: https://facebook.com/piposilmilla

Seuraa Instagramissa: https://instagram.com/milja.maaret

16 kommenttia

  1. Vertailukohtana nukuin tolla samaisella reissulla kuvassa näkyvällä UK-puiston laavulla lämpimällä puhallettavalla alustalla ja kevyellä untuvapeitolla jonka limit arvo on -1C (paino yhteensä alle kilon).

    Pakko myöntää että saattoi olla ehkä aavistuksen viileä keli tolle kombolle.. 🙂

    En kuitenkaan herännyt kylmän vuoksi yöllä kun päällä oli merinokerrasto + untuvatakki ja vaellushousut eli käytännössä kaikki vaatteet, mutta kyllä toi setti on enemmän omimmillaan n. 0 asteen kelissä.

    Tykkää

  2. Mahtava aihe! Itsekin jäädyn joka paikassa ja aina, joten oli todella kiva kuulla, kuinka selviydyt pakkasöistä makuupussissa. En nimittäin tarkene edes omassa kesäpussissani lämpiminä kesäöinä. -Janika

    Tykkää

  3. Kiva postaus! Oon itse myös ihan toivoton vilukissa ja takaraivoon jäänyt hyvin partiosta toi että aina pitäisi nukkua mahdollisimman vähillä vaatteilla. Itse vedän kuitenkin surutta merinoissa. Ja täällä on kunnon fanikunta Monsseille haha ei oo mitään muita enää kuin niitä, poikaystävällä on se kateutta herättävä haalarikin.

    Mä tosin väitän että vähän reiluun 300 euroon saa riittävän hyviä talvipusseja esim. marmotilla (tässä tosin pelaan kotiinpäin sillä ostin itse juuri marmotin untuvapussin haha :D) ja rabilla molemmilla. Harvemmin kuitenkaan tulee yövyttyä -20 tai -30 asteessa. Jännää nähdä syönkö sanani seuraavan kahden viikon aikana kun ”joutuu” nukkumaan ulkona. Otan kyllä varmuuden vuoksi mukaan myös tupla-alustat ja vielä ton syksy/kevät untuvapussin jonka voi sitten laittaa marmotin sisälle jos ei lämpö riitä.

    Tykkää

  4. Okei, hyvä jos löytyi hyvä hinta-laatusuhde! mihin pussiin päädyit, se voisi kiinnostaa muitakin täällä 🙂 ? Ja toki riippuu tosi paljon siitä, minkälainen keli on.

    Tykkää

  5. Olisin vielä kuullut mitä on jalassassi eli sukista? Itse kun heräänvarpaat kohmeisena. Onko olemassa jonkinlaisia untuvasukkia/pussukoita? Vai millä yhdistelmällä pärjää?
    Itse nukun silkkipussissa untuvamakuupussin sisällä merinoissa+untsikka päällä

    Tykkää

  6. Hei! Hyvä kirjoitus! Mua jäi kiinnostamaan tuo lopussa mainittu peitto ja alusta yhdistelmä, mutta en saanut tuota linkkiä toimimaan. Onko antaa vinkkejä mistä niitä voisi katsella ja hankkia?

    Tykkää

  7. Moikka Riitta! Mun kaverilla on joo Joutsenen untuvatöppöser, joita hän käyttää. Mulle riittää mummon kutomat paksut villasukat, jotks säilytän päivän yli aina kuivapussissa, et ovat varmasti kuivat yötä varten 😊

    Tykkää

  8. Ei se talvipussi välttämättä 400-600€ oo. Mä oon ollu tosi tyytyväinen Alpkitin Pipedream 600 pussiin, painaa 950g, 600g 800FP+ untuvaa, superminimalistinen alppipussi. Makso 150 puntaa aikanaan, eli alle 200€, nykyään kyl 250GBP ja painoaki tullu 100g lisää, mut untuva kyl hydrophobic. Nukuin Thermarestin XThermillä + tolla keväällä Lyngenissä ihan mainiosti pari yötä teltassa vuorella, Suunto näytti -16 ja -17. Merinot päällä, taukountsikka jalkojen päällä ja nalkku täynnä kuumaa vettä pussin sisällä. Alpkitissä on ollu senverran vikaa että printattu logo on rapsunu irti kankaasta. Niil oli kunnon F&L pussi aikanaan, vähän harmi kun en ostanu.. Semmonen ”haalari” missä oli untuvaa vaan vyötäröstä alaspäin, yläosassa tarkotus pitää taukotakkia 🙂

    Tykkää

  9. Olisi pitänyt ehkä määritellä tuo paremmin, mutta tarkoitin jutussa talvipussilla sellaista -20 tai yli asteen pussia. Sellaisessa lämpötilassa mulle ei missään olosuhteissa eikä millään varustuksella riittäisi alle 1kg pussi. Tossa jutussa olin sellaisella liikkellä ja mentiin kyllä aivan äärirajoille kun lämpötila tipahti sinne -9 -10 paikkeille. Mutta tässä on varmaan miesten ja naisten välillä iso ero, minkä lisäksi oon itse vielä superpaleleva naistenkin kategoriassa. esimerkiksi pelkällä merinokerrastolla, kunnon alustalla ja mun Joutsenen pussilla jossa extremearvo on -34 en tarkene -15 asteen pakkasessa, vaan on laitettava sinne ne untsikat yms. Ja sitä meinasin että noita extreme -30 tason pusseja ei kyllä saa alle 400, ainakaan paljon.

    Tykkää

  10. Extreme vai limit? Toi nykymalli PD600 on -18 limit ja -39 extreme (EN13537). Hintakin tosin on nykyään karvan päälle 300€. PD400 mallille(245€) ne lupaa limit-10 extreme -29, mut joo, emmä sillä PD400 kyllä lähtis ite kovin tiukkoihin talviolosuhteisiin 😀

    2010 ku ostin ton oman pussin, niil ei ollu labratuloksia noista, mut kyl mä omilla kokemuksilla ainaki komppaan tota PD600 -18 limittiä. Tosin pussi on mulle just sopiva, sehän on tärkeetä kans. Alla oli myös aika hifi alusta, eli se lämpimin NeoAir, Ra 5.7. EN13537 mitataan todennäkösesti jollain ujommalla alustalla.

    Mä en laittas untuvatakkia pussin sisälle. Pysyy puffimpana ku laittaa peitoks.

    Tykkää

  11. Tuossa takin laittamisessa riippuu paljon makuupussin koosta. Mulle kaikki pussit, jopa muumiomalli Haglöfs Leo on niin leveitä että untsikka ei kyl täytä sitä vielä. Siihen mun Joutsenen talvipussiin mahtuis kaks mun kokosta ihmistä varmaan. Mut toi kuulostaa ihan järkevältä toi sun pussi. Mut ei noita alle 400e pusseja noilla arvoilla kovin montaa ainakaan oo 😊

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s