Matkat Vapaalasku

Ensimmäinen blogivieraani Laura: Ameriikassa kaikki on isompaa

Milja pyysi kirjoittamaan vieraskynän blogiinsa reissustamme rapakon toiselle puolelle. Näin suuresta kunniasta ei voinut kieltäytyä, joten toivottavasti nautitte höpötyksistäni!

– Laura

Lähdimme kuuden hengen porukalla – viisi miehenalkua ja minä – kiertämään Amerikkaa asuntoautolla hieman yli kolmeksi viikoksi. Löysimme sen, mitä lähdimme hakemaan, höyhenenkevyttä ameriikan pyydaa, mutta kohtasimme itselleni odottamattomia haasteita, eli turhan kylmiä öitä ja suihkuttomuutta. Selvisimme kuitenkin ilman konflikteja, mitä nyt suihkuttomuuteen taisi allekirjoittaneella mennä hermot, nekin vain kerran.

Teimme harkitun valinnan lentää Seattleen (lentohinnat), mikä osoittautui erinomaiseksi päätökseksi. Snow-forecastin mukaan eniten lunta maailman hiihtokeskuksista oli muutaman tunnin ajomatkan päässä, Mt Bakerilla, joten ajattelimme suunnata sinne päiväksi tai pariksi.

Sitä hyvää Bakerilla, kuva by @henumies

Vietimme joulun Bakerin parkkiksella, oli siellä toinenkin auto. Juhlat eivät olleet aivan perinteiset, mutta ruokaa oli riittävästi ja tähtitaivas aivan upea.

Hieman joulun jälkeen lähdimme Vancouveriin käymään suihkussa. Mietimme, että voiko tullimiehille kertoa, että syy vierailuun upeassa maassanne on suihkuun pääsy. Suihkukelpoista vettä ei voinut pitää asuntoautossa, sillä se olisi jäätynyt.

Vancouverissa vietetyn yön ja päivän (ahh, Victoria’s Secret) jälkeen suuntasimme minnekä muuallekaan kuin takaisin Bakerille laskemaan uusimmat pyydat alta pois. Eväsmandariinit menetimme tulliin, sillä niitä ei saanut tuoda maahan.

@tubermeister pääsi kerrankin kameran toiselle puolelle, kuva @il.georgimo

Reissun virallinen joulukortti, @tubermeister

Alun perin päiväksi tai kahdeksi suunniteltu Bakerin osuus venyi useastakin syystä, joista laskumaasto ja lumi olivat tärkeässä osassa. Eniten kuitenkin kosketti pienessä keskuksessa vallinnut ilmapiiri. Paikalliset olivat käsittämättömän ystävällisiä. He vetivät asuntoautomme ulos ojasta, neuvoivat laskureittejä, tarjosivat pitchereitä affessa ja veivät meidät eeppisille offareille. Kaikkien kanssa pystyi höpöttämään niin mäessä kuin parkkipaikallakin ja kuulimme lausahduksen ”Oh it’s you in the RV with California plates!” useammin kuin kerran. Bakerin takamaasto alkoi käydä tutuksi ja hissipyydaakin tuli paukutettua.

Tutustumiskierroksella Bakerin takamaastoon, kuva @tubermeister

Muutama päivä ilman uutta lunta, lumisade, lämpeneminen ja viileneminen ainakin tiedotteiden ja oman logiikan mukaan olivat antaneet  riittävän vakaat olosuhteet, että päätimme lähteä valloittamaan Stoneman’s Couloiria. Opaskirjamme mukaan paikalliset silmäilevät sitä vuosia odottaen oikeita olosuhteita, joten puolisentoista viikkoa pitäisi olla tarpeeksi meille extreme-laskettelijoille? Eihän se koskaan turvallista ole, mutta on vaikea kuvitella vakaampia olosuhteita lähteä laskemaan jotain pyydalla, skinit pohjaan ja ylös siis. Kahta nousua ja yhtä laskua myöhemmin löysimme itsemme Stonemanin yläpuolelta, ja kyllä se kannatti. Aivan mieletön lasku uskomattoman hyvällä lumella!

@henumies Kuva: @tubermeister Paikka: #mountbaker

Bakerilla vietetyt päivät jättivät meihin lähtemättömän vaikutuksen, mutta halusimme kokea muutakin. Aika jatkaa matkaa oli koittanut.
Seuraavista kohteista lisää seuraavassa jaksossa!

kirjoittanut Laura Wirtavuori

Yksi kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s