Retkeily Yleinen

Muista vielä hetken aikaa kesää: Hiidenportin kansallispuisto

Olen kuluneen vuoden aikana reissannut paljon autolla Suomessa, erityisesti pohjoisessa. Matkabudjetti on ollut pieni, joten olen hotellihakupalvelun sijaan naputellut selaimeen osoitteeksi yleensä Metsähallituksen sivut: www.luontoon.fi.

Sieltä näkee listan retkeilyalueista, joissa voi hyvin yöpyä teltassa tai riippumatossa. Jokamiehenoikeus toki takaa sen, että voisin yöpyä lähes missä vain, mutta kivampi se on keitellä aamukahvit jonkun muun etukäteen valitsemissa maisemassa! Ne ovat usein aika hyviä.

Heinäkuun lopulla olimme matkaamassa Ukkohallan wakeboard-viikonlopusta kohti etelää ja kaipailimme nokosia. Kappas: läheltä löytyi kansallispuisto, josta en ollut koskaan aiemmin kuullut. Hiidenportti.

Kauniissa puistossa yllättivät komeat maisemat, mustat kalliolammet ja jyrkät kalliot. Ja hiljaisuus. Kesäviikonloppunakin puistossa oli todella hiljaista. Paitsi tietysti hieman itikoiden ininää.

Emme olleet varsinaisesti ajatelleet retkeilyä, joten huomasin vasta parkkiksella, että ainoa reppuni oli Fjällrävenin totepack, joka on siis käsilaukku, jossa on myös olkahihnat. Valtterilla sentään oli edes selkäreppu. Mutta eipä se nyt kesällä ole niin justiinsa. Kävelimme kolmen kilsan näköalareitin lähimmälle nuotiopaikalle ja laitoimme teltan pystyyn.

Hiidenportin kansallispuisto sijaitsee Sotkamossa, melko lähellä vitostietä. Kannattaa käydä tutustumassa, jos on aikaa.

Lähellä Palolammen parkkipaikkaa oli kaunis soiden ympäröimä järvi.

Aika pitkä laituri!

Saihan ne retkikamat käsilaukkuunkin kiinni.

Kaunis reitti ohjasi Hiidenportille, eli kallioiselle murroslaaksolle, jonka reunat ovat parhaillaan 20 metriä korkeat.

Kahden kuukauden Aasian reissun jälkeen nämä mustat vedet ja kotimainen kallio olivat juuri sitä mitä kaipasin. Suomen luonto ❤

Laakso jatkui aika pitkälle ja männyt heijastuivat tyynestä vedenpinnasta. Kello oli yhdeksän illalla, ilma enteili ukkosta ja luonto oli aivan hiljaa.

Nuotiopaikalla söimme vähäiset eväät ja kömmimme telttaan pakoon itikoita.

Aamulla ennen matkanteon jatkamista oli kiva käydä pulahtamassa, laituri sijaitsi ihan Palolammen parkkiksen vieressä. Tätä kuvaa katsoessa tulee melkein ikävä takaisin kesään. Kiiretön lomafiilis, roadtrip ja lämpimät vedet.

Yhteistyössä: Superyellow Headwear, Suunto

4 kommenttia

  1. Maailmalla todellakin sydän alkaa sykkiä ihan eri tavoin myös kotimaan kamarille 🙂 Mullakin on jo kova hinku päästä samoilemaan ihan noihin meidän omiin kansallispuistoihin. Todella kauniita kuvia ja maisemia!

    Tykkää

  2. Kävin puolisoni kanssa Hiidenportissa kesäkuun lopulla; viehättävä paikka, itikat vain pyrkivät tappamaan kaiken mikä liikkuu – kohtasimme puistossa vain yhden henkiin jääneen ihmisen. Meillä on meneillään projekti käydä kaikissa Suomen kansallispuistoissa; se valmistunee ensi vuonna – nyt on käytynä 33. Meilläkin on matkakertomusblogi: http://tuomo.matkablogeja.fi

    Tykkää

  3. Kiitos Anna! Fiilis tuolla oli jotenkin ihan uskomattoman levollinen. Oma reissu oli sen verran pitkä, että koti-ikäväkin ehti tulla 🙂

    Tykkää

  4. Haha, ihan totta! Itikoita kyllä oli muutama. Siksi mullakin on kuvassa untuvatakki ja pipo, vaikkei niitä kelin puolesta olisi tarvinnut 😀
    Ja teillä on siis projekti jo melkein lopuillaan, aikamoista, pitääpä lueskella blogistanne!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s