Vaellus

Vaellus Lemmenjoen kansallispuistossa vuonna 2005

Selailin jokin aika sitten vanhoja kuvia ja silmiini osui kasa kuvia vaellukselta, jota en rehellisyyden nimissä enää edes muistanut, nimittäin Lemmenjoen kansallispuistosta. Pikkuhiljaa muistot alkoivat palautua kuin palapeli, kun koitin saada päähäni, mitä reittiä mahdoimmekaan kulkea ja mitä nähdä.

Ajankohdasta olen sentään varma: se oli elokuun lopussa vuonna 2005. Siis 13 vuotta sitten. Ihmekös näytän kuvissa melkoisen nuorelta – vaikka olinkin jo aloittamassa kolmatta opiskeluvuottani yliopistolla.

En muista tarkkaa reittiä, mutta sen tiedän, että tulimme takaisin venetaksilla, koska emme halunneet kävellä joenvartta kahteen suuntaan. Kiertelimme sekä joen varrella, että hieman kauempana tuntureilla. Lemmenjoen puistohan on siitä erikoinen, että se on suurimmaksi osaksi suoaluetta, ja ainoastaan puiston pohjoisosassa on tunturimaastoa. Lisäksi alueella huuhdotaan edelleen kultaa, ja vanhat valtaukset ovat edelleen voimassa. Keskellä luontomaisemaa pilkottaa kaivinkoneita, jätetynnyreitä, sorakuoppia ja jätekasoja. Ei sellainen luontokokemus, mitä muissa kansallispuistoissa näkee. Mutta toki, olimme puistossa vain juurikin sen pohjoisosissa emmekä käyneet pidemmällä.

Historiallisena kulttuurikohteena paikka on puolestaan erittäin mielenkiintoinen. Kullankaivuu alkoi alueella jo 1900-luvun alussa, mutta varsinainen ryntäys vasta 1940-luvulla, kun kultalöydöistä uutisoitiin mediassa. Metsähallituksen mukaan alueella asuu edelleen kesäisin noin 100 henkeä.

Kaivuualueen ympärille perustettiin kansallispuisto jo vuonna 1956 – mutta siten, että kaivuutoiminta alueella sai jatkua. Alueet liitettiin lopulta kansallispuistoon vuonna 1971. 1980-ja 1990-luvuilla alettiin käydä keskusteluja koneellisen kaivostoiminnan soveltuvuudesta kansallispuistoon. Ja viimein: Metsähallituksen mukaan vuonna 2011 voimaan astuneen kaivoslain siirtymäaika päättyy vuonna 2020, jolloin koneellinen kullankaivuu Lemmenjoella niin ikään loppuu. Olisikin mielenkiintoista vierailla siellä sen jälkeen uudelleen!

Niin, ja mistä se nimi? Toisin kuin luulisi, Lemmenjoen nimi ei liity rakkauteen, vaan Lemmenjoki on saanut nimensä saamenkielisestä nimestä Leammi, joka tarkoittaa suomeksi lämmintä. Paikan nimi on vääntynyt aikojen saatossa Lemmenjoeksi.

Lähde: Metsähallitus (luontoon.fi)

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Joen törmän maisemia alkumatkasta.

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoen ylitys

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Olisiko tämä Ravadasköngäs?

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Silloin minulla ei vielä ollut omaa Nalloa, vaan tämä oli testilainassa maahantuojalta. Hillebergin kahden hengen Nallo, ilman eteistä siis.

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoki ja Kevo 2005

haha! minä 21 vee.

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Valtauksia.

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Joen varren maisemaa.

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Venetaksilla pääsi kätevästi takaisin parkkipaikalle.

Lemmenjoki ja Kevo 2005

Lemmenjoen vartta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s