Kiipeily

Ulkokiipeilyt ja helteinen toukokuu

Ulkokiipeilykausi alkoi räminällä toukokuun lämpöaallon myötä. Oikeastaan, nyt on ollut jo liian kuuma kiipeilyyn, mutta ulkona on paljon kivempi hengailla 25 asteen kuin 15 asteen ilmoilla, ja aurinkoisella bluebird-kelillä ulkoiikut on ihan parasta ajanviettoa. Siispä viime viikkojen aikana on tullut käytyä läpi pääkaupunkiseudun läheiset kalliot tehokkaasti.

Helteestä huolimatta tuntuu, että oon saanut suomalaisesta graniitista aiempaa tukevamman otteen. Alkukaudet on aiemmin mennyt turhautumiseen suomalaisiin pikkugrippeihin ja greideihin. Ei sillä, ettenkö edelleen miettisi, miksi hitossa kaikki reitit on pitänyt täällä Härmässä greidata niin vaikeiksi, mutta sentään ne eivät tunnu enää aivan yhtä mahdottomilta kuin ennen.

Jos syitä lähtee purkamaan, niin suurin muutos on tullut kiipeilytekniikan kehittymisen myötä. Olen myös ymmärtänyt, että on reittejä, jotka sopivat mulle ja reittejä jotka eivät sovi. Luin juuri postiluukusta kolahtanutta Kiipeilylehteä, ja siinä jonkin jutun yhteydessä kiipeilijä kommentoi, että pitkäraajaiselle sellaiset reitit ovat vaikeita, jossa otteet ovat lähellä toisiaan – vaatii hurjasti core-voimaa pitää itsensä paketissa, kun polvet on suussa. Enpä ole tullut tätä ajatelleeksi, mutta niinhän se just on. Jo se auttaa, kun ymmärtää, että JOSKUS vaikeuteen on jokin muukin syy, kuin se että ei vaan osaa. Kevään edistyminen on ollut siis sekoitus oivallusta, fysiikkaa ja psyykettä.

Mutta asiaan. Mitä alkukauden kiipeilyt on pitäneet sisällään?

Kauden avaus Haukkakalliolla

Aloitimme Haukkakalliolla toukokuun alussa, kun iltaisin tarvi vielä pipoa ja untsikkaa. Menimme Loviisaan jo lauantai-iltana, ja ripustimme riippumatot järven rantaan. Tarkoitus oli olla kiipeämässä aikaisin sunnuntaina, mutta aurinkoinen aamukahvi maistui suunniteltua pidempään. Ehdimme kuitenkin kiivetä täyden päivän. Aloitin päivän ja kauden ylärillä Tramontanalla (5+), jossa on alussa pieni pätkä kattoa sekä hauska muuvi sen ohittamiseksi. Ihan mahdotontahan se oli alkuun, ja ehdin jo miettiä, että tähän kiroiluunko tämä kesä taas menee. Tsempillä puhkuin reitin kuitenkin ylös. Sen jälkeen kävin välissä kiipemässä helpompaa, mutta halusin kiivetä Tramontanan uudestaan paremmalla tyylillä, koska ensimmäinen kerta oli kamalaa räpiköintiä. Se onneksi meni ihan mukavasti, vaikka Go Prolle tarttui hyvä kavalkadi suomalaista sananpartta myös tältä nousulta.

Lounaan jälkeen pääsin parin yrityksen jälkeen yläköydellä Unohduksen (6a) ja sen jälkeen kiipesin myös viereiset vitoset. Päivästä jäi lopulta tosi hyvä mieli, vaikka alku ei luvannut hyvää.

Toukokiikkuja
Hyvää huomenta riippumatosta! Kiipeilykauden avauksesta tuli samalla myös riippumattokauden avaus.

Toukokiikkuja

Haukkakallion kuusikkoa.

Toukokiikkuja

Helteinen Nuuksio

Helleviikolla lähdimme käymään iltaseltaan Nuuksiossa. Keli oli ihan kreisi, suklaat suli käsiin ja hiki ei olisi lähtenyt käsistä edes merikontillisella mankkaa. Olo oli kuitenkin sopivan rento, ja päätin aloittaa liidaamalla alkuun Indiana Jonesin (5+), ja se meni melko lailla ongelmitta. Yllätin paitsi kaverit, myös itseni. Liidasin sen vielä uudestaan kerätäkseni kamat seinältä ja sen jälkeen olo oli niin pollea, että päätin yrittää liidillä myös Jupintappajaa (6a+). No siinä tuli turpiin, mutta kiskoin itseni kuitenkin ankkurille. Minä 1 – suomalainen graniitti 0! Jos en nyt ihan väärin muista, niin se saattaa olla korkein greidi, mitä olen Suomessa ikinä edes yrittänyt liidillä.

Toukokiikkuja
Halailemassa Kalliota Jupintappajalla.

Toukokiikkuja

Keli oli ihan ku Kreikassa!

Kvarnbyn iltakiipeilyt

Päätin lähteä samalla helleviikolla vielä Kvarnbyhyn. Siellä kiipesimme oikeanpuoleisella seinällä vitosia yläköydellä, ja niiden jälkeen uskaltauduin kokeilemaan Evän variaatiota (6a). Pääsin senkin räpiköiden ylös, vaikka lopun positiivinen släbi on sama kun koittaisi kiivetä Finlandia-talon marmoriseinää pitkin katolle. Paitsi että siinäkin on varmaan enemmän otteita.

Liidasin vielä Heroes in Heavenin (5+) ja koitin pyristellä liidillä vähän aikaa Isidoria (6a+), mutta tajusin melko nopeasti, että alun muuviin ei ole rahkeita – joten jätin asian sikseen. Onneksi on ystäviä, jotka kerää tavarat jos itse ei pääse ylös!

Kävelimme illan päätteeksi vielä pääseinälle, jossa Sasha liidasi Pintahikeä yläsläbille asti. Minä koitin jatkaa. Otin pohjille kolmet treenitippumiset sivukulmassa (tekee muuten tosi hyvää, vaikka tuntuu ajatuksenakin ihan hirveältä), mutta en silti uskaltanut klipata vikaa pulttia. Vaikka oon mennyt sen yläköydellä ja tiedän että se muuvi onnistuu! Grrr.

Toukokiikkuja

Taas mennään.

Toukokiikkuja

Oon metsästänyt pitkään täydellistä softshell-takkia, ja viimein se löytyi. Milletin Pierra Ment. Tarpeeksi paksu, että se blokkaa kalvottomanakin tuulen ja kuitenkin pehmeän kevyt!

Toukokiikkuja

Evän variaatio 6a.

Superlauantai Jaanankalliolla

Mikä setti! Parin kaverin kiipeilyporukka kasvoi remmiksi kavereita, ja saimme tehokkaalla köysien ristiinhyödyntämisellä kiivettyä tosi paljon. Aloitin lämmittelemällä Old Fart Clubin 6a:ta liidillä – oikeastaan vain siksi, että Jaanalla on kauhea haikki kiivetä virittämään yläköyttä. Tipuin pari kertaa kruksin kohdalla, mutta lopulta olin ylhäällä. Ensimmäinen suomikutonen, jonka liidaaminen oli oikeasti kivaa eikä epätoivo hiipinyt kiipeilytossuun.

Seuraava iso haaste oli Vompatti 6c, johon viritimme köyden ikään kuin vähän vahingossa. Sekin meni, vaikka puolivälin kruksissa testasin ankkurin pitävyyttä pariin otteeseen. Sitten samalla voimaväännöllä Haliba 6b, josta harmikseni tipuin ekan kerran ihan urpouttani, kun olin jo kiinni kahvassa ja keskityin hetkeksi huuteluun naapurireitille. Yläosan kruksissa tuli pari oikeaa tippumista, mutta lopulta sain senkin loppuun.

Lopuksi koitin vielä viime vuodelta keskeneräistä ylärihanketta, Genisys 6c:tä, mutta sen kruksimuuvia en saa tehtyä sitten millään. Ehkä ens kerralla?

Toukokiikkuja

Vompatti 6c meni pyristellen.

Toukokiikut

Old Farts Club 6a ❤

Yksi kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s