Melonta Yleinen

Syksyn huoltotauolla Hotelli Nuuksiossa

Milloin viimeksi ollessasi retkellä pysähdyit hetkeksi metsän keskelle, suljit silmäsi ja kuuntelit luonnon ääniä? Vedit sisään metsän rikastuttamaa happea ja annoit mielen rauhoittua?

Oma vastaukseni on: liian kauan sitten. Liikun paljon luonnossa, hiihtäen, vapaalaskien, retkeillen, vaeltaen, marjassa tai juoksulenkillä. Myönnän sen, metsäkokemukseni ovat täynnä suorittamista: enää 8 kilometriä seuraavalle autiotuvalle, enää 300 vertikaalimetriä huipulle, enää yksi tunturi juostavana ennen maalia. Vielä puoli ämpärillistä puolukoita.

Kävin tutustumassa pari viikkoa sitten Hotelli Nuuksioon, ja pitkästä aikaa olin luonnon äärellä ilman mitään suoritettavaa.

Hotelli Nuuksio sijaitsee Siikarannassa Nuuksion kansallispuiston eteläreunassa.

Hotellilla on vuokrattavana riippumattoja sekä katoksia, joiden avulla voi kokeilla yöpymistä riippumatossa, jossei omaa vielä omia välineitä. Minä olin jättänyt omani kotiin, ja testasin lainavarusteita.

Sain vinkkejä melontatekniikkaan Hymyilevän Punaketun testikierroksella Siikajärvellä. Olen kyllä melonut eri näköisiä kanootteja, mutta yhtäkään kurssia ei ole tullut koskaan käytyä. Sen kuulemma huomaa tekniikassa.

Tämä Punaketun telakalla ollut kanootti suorastaan kutsuu melontaretkelle! Niin söpö.

Muistelen käyneeni Nuuksion kansallispuistossa ensimmäistä kertaa vuonna 1994. Aika paljon ovat polut siitä tallautuneet!

Aktiviteettien lomassa marssin täysihoidon valmiiseen ruokapöytään aamupalalla, lounaalla ja illalla. Tämä oli erilainen tapa nauttia luonnosta, kuin mihin olen yleensä tottunut – ja on myönnettävä, että ihan mukava sellainen.

Voimaannuttavalla metsäkävelyllä keskityttiin erilaisiin tekniikoihin, joilla metsästä voi saada rauhaa kiireisen arjen keskelle.

Sapattivuoden seikkailut olivat aika hektisiä, ja tämä syksy on töihin paluun lisäksi kasannut stressiä Helsinki Adventure Nightin esiintymisen ja kaiken maailman elokuvakilpailujen muodossa. Lisäksi töissä toimeenkuvaani kuuluu uutena asiana valokuvausta, josta kyllä nautin, mutta jota tehdessäni koen edelleen olevani mukavuusalueen ulkopuolella. Hätäännyn, kun joku on niin sanotusti ”tilannut jotain”, eli kuvaan jotakin muuta kuin itseäni tai omaa blogiani varten, eikä oikeaa kuvakulmaa tai hetkeä tahdo heti löytyä.

Yhden viikonlopun mittainen huoltotauko oli siis ihan paikallaan. Aina välillä on ok vain nauttia siitä, mitä lähiympäristö tarjoaa. Kuten saunoa Hotelli Nuuksiossa ja käydä hieronnassa, jossa hieroja Kari Issakainen selvitti minulle, että oikean puolen selkälihakset ovat niin juntturassa että oikea jalka oli 1,5 senttiä korkeammalla kuin toinen! Kokeilin myös elämäni ensimmäistä kertaa akupunktiota. Kielessäni oli kuulemma todella paljon merkkejä stressistä. Ei minusta nyt sentään siltä tunnu, mutta ehkä se on perfektionistille niin pysyvä olotila, etten edes huomaa sitä. Muuten se oli tosi jännän tuntuista. Ihmettelin erityisesti sitä, miten pelkästään neulojen avulla aina kohmeiset sormeni ja varpaani lämpenivät kuin itsestään.

Milloin sinä viimeksi kiinnitit luonnossa huomiota yksityiskohtiin?

 

Yhteistyössä: Hotelli Nuuksio

Varusteyhteistyössä: Halti, Superyellow Headwear, Merrell

Yksi kommentti

  1. Olen jo hetken katsellut Hotelli Nuuksion palveluja ”sillä silmällä” ja nyt kyllä ehdottomasti kiinnostus lisääntyi! Sopis täydellisesti tämän äidin rentouttamiseen. Kiitos siis kokemuksista!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s