Kuva: Sampsa Sulonen

Unelmat eivät toteudu, jos niitä ei suunnittele, sanoi äitini kun kävin hänen luonaan viime viikolla. Olin juuri todennut, miten hassulta tuntuu olla yhtäkkiä mukana lyhytelokuvakilpailussa, jota olen aina katsonut katsomosta, miettien ”kunpa minäkin jonain päivänä”.

Äiti taitaa olla ihan oikeassa. Suunnittelemisen ensimmäinen askel on haaveiden ylös kirjoittaminen. Tai kuvittaminen, miten vain. Sen jälkeen tarvitaan sinnikkyyttä. Ei yhtä isoa päätöstä, vaan monta pientä.

Niin kävi lyhytelokuvanikin kanssa. Sanoin ajatuksen ääneen itselleni ensimmäistä kertaa vuosi sitten, jolloin se konkretisoitui. Se oli kuitenkin kytenyt takaraivossa jo pidempään. En tarkoita pelkästään lyhytelokuvakilpailua, vaan kaikkea sitä, mitä se on edellyttänyt: laskutaitojen kehittämistä, uskaltamista sekä laskemisen että itsensä esille laittamisen suhteen. Valo- ja videokuvaamisen opettelemista. Monet pienet päätökset veivät minua pikkuhiljaa haluamaani suuntaan. Olen tehnyt monena vuonna päätöksen käyttää kaikki vuosilomani talvella. Kesällä olen päivittänyt tyhjässä toimistossa verkkosivuja, katsellessani aurinkoisessa kesäsäässä kylpeviä lomalaisia Facebookista. Kompastellut tavaroihin miniyksiössämme, jossa on halpa asua, polkenut räntäsateessa töihin säästääkseni bussilipuissa.  Olen hankkinut kameroita, jolla kuvata ja kiikuttanut niitä mukanani ylös vuorille. Ladannut akkuja, alustanut muistikortteja ja palelluttanut sormia niitä räplätessäni. Skrapannut jäätä splittini siteistä huipulla jäätävässä tuulessa, irroittanut ja kiinnittänyt nousukarvoja aina uudestaan. Olen pelännyt ylös kiivetessä ja alas laskiessa, ja joka hetki sillä välillä. Olen kierinyt laudan kanssa kuperkeikkaa ja kerännyt irronneita telemark-suksiani ylärinteestä. Herännyt aamuisin treenaamaan ennen töitä, jotta pysyisin seuraavalla kaudella taas kundien perässä. Näiden pikku päätösten lisäksi tähdet  taisivat olla tänä syksynä oikeassa asennossa, kun odotin lyhytelokuvakisan finaalissa voittajaleffan nimeä. Sieltä se tuli, minun elokuvani!

Seikkailujen bucket list

1. Himalaja

Kuva: Wikimedia Commons

 

Haluaisin mennä käymään näiden jättiläisten äärellä. Ne ovat vuori-ihmisten New York: paikka, jonka olet nähnyt miljoona kertaa kuvista, mutta joka pitää kokea itse. Ja kyllähän sinne pääsisi, mutta en ole vielä lähtenyt koska en oikein tiedä, mitä siellä haluaisin tehdä. Kenties kiivetä jonkun niistä jättiläisistä? Se on pitkä tie, eikä sinne voi lähteä ihan suoraan Pyhätunturilta. Enkä ole ihan varma, mitä järkeä siinä on.

2. Antarktis

Kuva: Wikimedia Commons

Haluaisin joskus mennä puoleksi vuodeksi töihin jonnekin Etelämantereen tutkimusasemalle. Ehkä hiihtää Etelänavalle?

3. Mt. Kinabalu

Kuva: Wikimedia Commons

Tämä Borneon huiputus on astetta käytännöllisempi haave, jonka toteuttaminen on ollut jo mimmiporukallamme puheissa.

4. Svalbard

Kuva: Wikimedia Commons

Tämäkään haave ei ole enää se kaikista kaukaisin. Norwegianin lennoilla pääsee Huippuvuorille, kun lähtee vaan. Ehkä tästäkin puuttuu vielä se konsepti: mitä menisin sinne tekemään? Laskemaan, hiihtämään, valokuvaamaan?

5. Amazonin viidakko

Kuva: Wikimedia Commons

”Because it’s there.”

6. Kiipeilyreissu Yosemiteen

Kuva: Wikimedia Commons

Minun pitäisi kehittyä kiipeilijänä vielä aika paljon, ennen kuin tuonne olisi järkeä lähteä. Mutta jonain päivänä.

7. Oppia surffaamaan

Kuva: Wikimedia Commons

Surffaaminen on uskomattoman vaikeaa. Olen tahkonnut sitä sen verran, että osaan suurinpiirtein pysyä vedessä pois muiden tieltä, ja onnistun saamaan muutaman hyvän aallon per reissu. Mutta siihen se jää. Haluaisin oppia lajia ihan oikeasti, mutta en tiedä, riittääkö sinnikkyyteni siihen.

8. Hiihto- ja randoreissu Käsivarren erämaahan

Kuva: Otettu Saanan huipulta viime huhtikuussa.

Tämä on ollut jo muutamana talvena mielessä, mutta aika ei ole ollut oikea. Tänäkään talvena en kerkeä, mutta kenties ensi vuonna.

9. Pacific Crest Trail

Kuva: Wikimedia Commons

Kalliovuorten vaellusreitti Cheryl Strayedin jalanjäljissä! Jos ette ole lukeneet kirjaa Wild tai katsoneet elokuvaa, kannattaa ehdottomasti. Tosin kannattaa varautua siihen että reitti ilmestyy omallekin bucket-listalle.

10. Laskureissu Kaukasukselle

Tämä on ehkä listan ensimmäisiä asioita, joka toteutuu! Olemme varaamassa reissua Georgiaan näillä näppäimillä. Jännittää!

BONUS Joku muu, mikä?

Seikkailut riippuvat aina myös seikkailukavereista. Käytännön elämässä ihmisten toiveet ja haaveet täytyy sovittaa yhteen, joten bucket-listalleni ilmestyy uusia asioita myös sitä kautta. Jonkun toisen haaveesta voi tulla myös minun unelmani.

Kuva: Mt. Kenyan huipulla yhdessä Helin kanssa jouluaatonaattona 2012. Meillä on ollut useita yhteisiä bucket-listan asioita: Kebnekaise, Sarek sekä Mt. Kenya.