Tanaan kerasimme ison kasan kotiloita taalta Isla Holboxin rannalta. Aloin putsata niita hanan alla kun paasimme illalla hotellille. Kappas vaan, yhden kotilon sisalta ampaisikin 5 -senttinen (tai okei, myonnetaan, ehka 4 cm) hamahakki, ja ennen kuin ehtisin edes kiljaista saikahdyksesta kaveri kipitti jo kasivarttani pitkin ylospain. Siina vaiheessa kun lopulta ehdin kiljaista, niin vaistomainen paniikkireaktio oli sysannyt meikalaisen vauhtiin poispain lavuaarista. Harmi vaan etta olin unohtanut etta lavuaarin takana oli polven korkeudella sanky (kylla, huoneen lavuaari on keskella huonetta..). Eli siis sangyn kohdalla kroppa jatkoi pakomatkaa, sääri ei.
Muljs, sanoi polvilumpio.
Onneksi tajusin vetaista mokoman heti takaisin paikoilleen, joten melko lailla saikahdyksella selvittiin. Saaren laakari oli kotivastaanoertollaan, sairaala kiinni, joten ilmeisesti joku on nyt matkalla mantereelta saarelle avamaan sairaalaa jotta saadaan meikalaiselle kepit.
Hiiteen hamahakit!
Pipo silmillä 