En olekaan aikaisemmin tullut kokeilleeksi polkupyorailya saunassa, ennen kuin talla saarella nimelta Isla Holbox. Paivan fillaroinnin jalkeen olo on kuin elavalta grillatulla kananpojalla. Ymmarran nyt, miksi Meksikossa kaytetaan niin paljon lierihattuja.
Näin tanaan ekaa kertaa, minkalaista tuhoa hurrikaani voi saada aikaan. Korjauksena edelliseen juttuun mainittakoon, etta kirjoittaessani hirmumyrskysta olin sekoittanut puurot ja vellit: tarkoitin siis hurrikaani Wilmaa, joka taalla riehui syksylla 2005. Saaren monet talot ovat edelleen raunioina, ja simpukan kuoria loytyy kylan keskustan kaduilta. Kun meri on vyorynyt edestakaisin kylan ja saaren ylitse, se on vienyt mennessaan puolet rantahiekasta ja jattanyt entiset metsikot pysyvasti veden varaan. Palmurannat ovat lahinna palmujen hautausmaita.
Olemme kuitenkin viihtyneet taalla. Muita matkailijoita on vahan, ja rannoilla saa loikoilla ja molskia lahes yksinaan. Tanaan lahin tuttavuus oli yli 30 senttimetrin mittainen meritahti, jonka meinasin kahlatessani tallata.
Pipo silmillä 