Kaupallinen yhteistyö: 10bikes
Keväällä huomasin Facebookista, että Pyhältä tutut hiihdonopettajat Hedi ja Taneli olivat laittaneet mielekiintoisen firman pystyyn: 10bikes eli sähköpyörä-toureja Suomen Pariisissa, Turussa. Kaupunkikierrosten lisäksi saatavilla oli sähköavusteisia retkiä muun muassa saaristoreiteille.
Ei aikaakaan, kun sain kutsun testaamaan tämän kesän hittituotetta, eli Turun seitsemän kukkulan kierrosta. Arki-iltana töiden jälkeen siis junalla Turkuun! Rautatieasemalta ei ollut pitkästikään käveltävää 10bikesin loungelle, joka oli sisustettu juuri hiljattain mukavan kodikkaaksi. Ei sentään meitä varten, vaan Hufvudatadsbladetin toimittajaa, joka oli käynyt kierroksella aiemmin päivällä.
Chillailua 10bikesin garagella.
Joko mennää?
Katsoimme varusteet kasaan, minkä jälkeen Taneli piti lyhyen intron sähköpyörien toiminnasta – tämä oli sekä mulle että Miialle toinen sähköpyöräkokemus, ja nappulat onneksi näyttivät suhteellisen samanlaisilta kuin edellisessäkin pyörässä Äkäslompolossa. (Tajusin, etten ole muistanut kirjoittaa siitä!). Tärkeä muistutus joka tapauksessa oli jälleen se, että sähköpyörälläkin pitää muistaa tavallisten vaihteiden käyttö ”sähkövaihteiden”, eli tehosäätimen lisäksi. Mitä nopeammin, eli pienemmällä vaihteella polkee, sitä paremmin sähkö avustaa.
Säädöt kohilleen.
10bikesin pyörät ovat Husqvarnan viisivaihteisia pyöriä ja rullasivat mukavasti. Lähdimme matkaan kohti ensimmäistä kukkulaa. Unohdin jo sen oikean nimen, mutta Taneli nimitti sitä ”hirttokukkulaksi”.
Sen jälkeen vuorossa oli yliopiston kukkula, observatorion kukkula, Museokukkula, Urheilupuiston kukkula… Lopulta olimme pitkällä Aurajoen rannassa, ja huomasin, että jonotamme föriin! Föri on siis ilmainen lautta, jolla kevyt liikenne pääsee joen yli.
Kohti ensimmäistä kukkulaa.
Museomäellä!
Förin säännöt.
Förin jälkeen kävimme katsomassa Turun uuden, Kakolanmäelle kulkevan funikulaarin ala-asemaa, ja testasimme, pääseekö sähköpyörällä ylös funikulaaria nopeammin. Pääsi!
Kierroksen päätteksi kuuluisi normaalisti pysähdys Kakolan panimossa mäen päällö, mutta se on maanantaisin suljettu, joten palasimme takaisin jokirantaan. Koko kierrokselle tuli mittaa 16 kilometriä ja 160 vertikaalimetriä. Monet mäistä olivat sellaisia, että ne olisivat ilman sähköä tai jalan jääneet helposti käymättä, vaikka sitä kuinka urheilijanelämää väittäisi viettävänsä. Kaiken kaikkiaan pyörillä oli uskomattoman kevyt ajaa, ja ylämäet tuntuivat jopa rikollisen hauskoilta. Hiki ei tullut missään vaiheessa.
Tuomiokirkolla.
Sähköpyörät tuntuvat toimivan sightseeing-käytössä erinomaisesti. Koska ajaminen ei ole yhtään raskasta, ehtii katsella hyvin maisemia ja tulee silti oltua ulkona ja liikuteltua jäseniä.
Turkua en ole koskaan kierrellyt turistimielessä. Lapsena olen käynyt Turun linnassa, minkä jälkeen tietysti useita kertoja Ruisrockissa. Niillä on kuitenkin keskitytty vähän eri asioihin kuin Turun kukkuloille kiipeämiseen, joten tämä oli tervetullut paikkaus aukkoon sivistyksessä!
Kaupunkikierrosten lisäksi 10bikesin mukana pääsee sähköpyörällä saaristoon, mikä kuulostaa mainiolta idealta – sen kun ehtii päivässä tai kahdessa, toisin kuin sähköttömän saaristokierroksen. Lisäksi Taneli ja Hedi vetävät maastopyöräilyretkiä – sähkömaastopyörillä tietysti, ja pyöriä saa myös vuokralle.
Maastopyöräretkellä. Kuva: 10bikes
Jos kiinnostuit, niin laita mailia osoitteeseen info@10bikes.fi. Heiltä löytyy myös instatili @10bikes.fi.
Onpas kivan kuuloinen tour. Täytyy laittaa muistiin seuraavaa Turku-reissua silmällä pitäen. Ja tuollainen sähköpyörä on varmasti oiva väline kukkuloiden kiipeämiseen. Tavallisella pyörällä, ainakin kesähelteillä, on kyllä hiki pinnassa.
TykkääTykkää