Varusteet

Miksi en enää luopuisi gps-kellosta?

Varusteyhteistyössä: Suunto

Olen käyttänyt sykemittaria vuodesta 2004, kun sain sellaisen silloiselta työnantajaltani (Partioaitalta) joululahjaksi. Muutaman vuoden kuluttua hemmottelin itseäni vuonna 2007 hankkimalla Suunnon Vector-rannetietokoneen, joka mittasi muun muassa lämpötilaa sekä ilmanpainetta.

Ensimmäisen gps-kelloni ostin keväällä 2015, ja viimeisen vuoden ajan olen tehnyt yhteistyötä Suunnon kanssa testaamalla uutuustuotteita.

Seuraavassa ajatuksiani gps-rannetietokoneiden käytöstä. En ole ammattiurheilija, vaan katson sykemittareita seikkailujen, matkustamisen sekä tavallisen treenin näkökulmasta.

Mitä haluat mitata?

Jos minulta kysytään, mielenkiintoisimmat tiedot ovat gps-pohjaisia: reitit, navigointi, korkeus, matka, nopeus, vauhti. Kuinka kovaa juoksin, kuinka korkealla kävin, miten nopeasti kiipesin ylämäkeen?

Kovana kakkosena sen jälkeen kirii sykkeenmittaus, koska sen avulla voi seurata omaa kuntoaan – joka taas on kaltaiselleni seikkailijalle lähtökohtaisesti tärkeä asia, vaikka jo ihan turvallisuusmielessä.

Päivänaikaista aktiivisuustietoa en useinkaan tarvitse. Urheiluharjoitukset tallennan kuitenkin aina erikseen. Jos en ole urheilemassa tai matkoilla, päiväni koostuvat lähinnä toimistolla istumisesta ja ympäri kaupunkia asioilla pyöräilemisestä. Muutaman päivän jälkeen niistä kertova data menettää kiinnostavuutensa.

Tärkeimmät käytännön tilanteet, joissa käytän gps-kelloa

1. Reittipisteiden tallennus

Esimerkiksi Mongoliassa, kun olimme 10 päivää vaeltamassa, eikä polkuja ollut ja kartan mittakaavakin 1:500 000, tallensimme gps-kelloihimme päivittäin pari-kolme reittipistettä, jotta löytäisimme ainakin takaisin hädän tullen. Tätä varten mukana on oltava varavirtalähde, vaikka pelkkien reittipisteiden tallennus ilman jatkuvaa harjoituksen tallennusta ei paljon akkua syökään. Tosin, jos niitä kohti on vaikka täydessä whiteout-lumituiskussa avotunturissa suunnistettava, silloin akku kuluu nopeasti.

Suunto Ambit Vertical

Kuvassa tallennan reittipistettä Suunto Ambit Vertical -kelloon, joka oli Mongoliassa testissä.

2. Reittien luominen etukäteen

Esimerkiksi Retkikartta-sivustolla voi piirtää maastokarttaan reitin, jonka haluaa kulkea ja sen jälkeen tuoda sen kelloon. Tällöin esimerkiksi pimeällä suunnistaessa on helppo seurata kellon reittiä – se kertoo tismalleen mihin suuntaan on kuljettava. Olen käyttänyt toiminnallisuutta muun muassa kaamosvaelluksilla autiotuvalle suunnistaessa. Olen siirtänyt reitin etukäteen kelloon, ja pimeän tullen napsauttanut suunnan päälle. Talvisessa metsässä maamerkit ovat vähissä ja vaikka osaan hyvin suunnistaa myös perinteisillä välineillä, tämä ominaisuus tuo varsinkin yksin kulkiessa mukavasti turvaa, ja säästää aikaa.

Toinen erinomainen käyttökohde reittisuunnittelulle on polkujuoksu. Ainakin täällä etelässä, hyvien reittien löytäminen on kiven alla. Polkuja kulkee sikin sokin ja juokseminen muuttuu helposti katkonaiseksi. Mutta: tämän avulla voit esimerkiksi tallentaa jonkun kaverisi juokseman reitin kelloon ja seurata sitä ilman turhia suunnantarkistuspausseja. Käytimme tätä muun muassa Bodom Night Trailin harjoituksissa, kun latasimme kisajärjestäjän etukäteen tarjoaman gpx-failin kelloon ja juoksimme sen perusteella reitin läpi.

3. Harjoituslokit ja niiden tarkastelu jälkikäteen

Olen käyttänyt gps-kelloa kaksi vuotta. Minulla alkaa olla arkistossa hyvä kasa reittejä esimerkiksi vapaalaskupäiviltä Lyngenistä. Jos menee seuraavana vuonna saman reitin, voi helposti käydä etukäteen tarkistamassa, kuinka paljon siihen kului edellisvuonna aikaa ja minkälainen oli reitin profiili tarkalleen. Laskujen profiileja sekä laskunopeutta on myös hauska tarkastella jälkikäteen.

4. Maksimi- ja leposykkeen tarkastelu

Syke kertoo paljon kunnon kehittymisestä, joten sitä on sen takia mielenkiintoista seurata. Teen paljon intervallitreenejä, jotka on vedettävä tietyllä sykeasteella (esimerkiksi 80% maksimista). Tätä varten reaaliaikainen sykkeenmittaus on lähes pakollinen, vaikka kyllähän sen usein myös tuntee, kun lähennellään maksimirajoja.

Sain juuri testiin uutukaisen Suunnon ranteesta sykettä mittaavan gps-kellon, Spartan Sport Wristin. Siinä sykkeenmittauksen voi laittaa päälle ilman, että aloittaa erillisen harjoituksen. Näin esimerkiksi sohvalla makoillessa voi tarkistaa oman leposykkeensä silloin tällöin. Sen vaihtelu kertoo stressistä, väsymyksestä ja tietysti yleisestä kunnosta.

Kesän aikana aion vielä testata intervallitreeniä sekä vanhalla Ambit 3:llani (sykevyön kanssa) että Suunnon Wrist HR -toiminnolla. Sen jälkeen on mielenkiintoista verrata käyriä keskenään. Oletan, että tasaisella sykkeellä ne ovat identtiset, mutta korkeimmat, äkilliset sykehuiput varmaan tallentuvat vyöllä hieman tarkemmin. Voi myös olla, että olen väärässä. Vanhan Ambit-kelloni laturi oli hukassa, joten en ehtinyt tehdä sitä vielä tähän juttuun. Stay tuned!

5. Whatsapp-viestit kellon näytölle

Tämä ominaisuus on ollut Suunnon kelloissa jo hetken, mutta uuden Spartan-ohjelmiston myötä sen käytettävyys (eli viestien luettavuus) parani. Kun napsautan Bluetooth-yhteyden päälle kelloon, se tuo määrittelemäni notifikaatiot puhelimesta kellon näytölle. Tämä on kätevää esimerkiksi pyöräillessä, tiedän heti, onko viestiäänen vuoksi pysäytettävä vai voinko jatkaa ja vastata tavoittelijalle myöhemmin.

Missä seurata harjoituslokia?

Kellovalmistajilla on omat palvelunsa, joihin harjoitukset tallentuvat. Niitä voi tarkastella siellä, minkä lisäksi sieltä niitä voi syöttää eri palveluihin. Suunnon palvelu Movescount on minulla käytössä, koska käytän Suunnon kelloja. Lisäksi käytän HeiaHeiaa, jonne voi lisätä kaikki lajit, myös hyötyliikunnan. Se laskee vuosittaista statistiikkaa. Olen ollut siellä jo useamman vuoden, joten voin seurata esimerkiksi vuosittaisia pyöräilykilometrejäni. Olen myös tehnyt sinne omia vapaavalintaisia tägejä varusteille (esimerkiksi juoksukengät, lumilaudat sekä pyörä), jolloin näen, kuinka monta laskupäivää olen jollain tietyllä laudalla laskenut tai kuinka monta kertaa ko. köydellä kiivennyt. Ja mikä parasta: Suunnolla träkkäämäni harjoitukset kirjautuvat automaattisesti Heiaheiaan.

Lisäksi käytän Stravaa, joka on fillari- ja juoksutreenin keskittynyt lokipalvelu. Siellä on paljon seurattavia, ja myös sinne Suunnolla tallentamani harjoitukset kirjautuvat automaattisesti. Sieltä ne synkkautuvat automaattisesti edelleen esimerkiksi pyöräilyn Kilometrikisa-sivustolle, ilman että minun tarvitsee erikseen näpytellä kilometrejä mihinkään.

Yllä listaamistani syistä johtuen en varmaan osaisi olla enää ilman gps-kelloa. Se on minulle ennen kaikkea turvallisuusväline, mutta myös väline harrastuksienin ja oman kuntoni seuraamiseen.

 

Olen käyttänyt seuraavia laitteita:

Omakustanteiset (ei yhteistyötä)

  • Polar A5 -sykemittari (2004-2015)
  • Suunto M3 – sykemittari (2007-2015) – tätä lainailin äidiltä aina välillä
  • Suunto Vector -rannetietokone (2007-2015)
  • Polar Loop -aktiivisuusranneke (2014-2015)
  • Polar M500 – gps-rannetietokone
  • Suunto Ambit 3 Sport – gps-rannetietokone

Yhteistyössä Suunnon kanssa

  • Suunto Ambit 3 Vertical
  • Suunto Spartan Sport HR
  • Suunto Spartan Wrist HR

Kokemukseni uusimmista laitteista pohjatuu siis Suunnon laitteisiin. Tässä lyhykäisyydessään vertailu Ambit- ja Spartan- mallistojen välillä:

Pääosin ominaisuudet näissä ovat samat. Iso uudistus oli se, että Suunto uudisti vanhan ohjelmistonsa Ambitin jälkeen kosketusnäytölliseksi. Itse kosketusnäytön lisäksi se mahdollistaa ilmeisesti paremmin älypuhelinten tiedon tuomisen näytöille.

Uudistus oli iso, ja Spartanin tullessa markkinoille osa vanhoista Ambit-ohjelmiston ominaisuuksista puuttui vielä Spartanin ohjelmistosta. Nyt ohjelmisto on päivittynyt niin, etten kaipaa Ambitista enää mitään.

Uudessa Spartan Sport Wrist -mallistossa on optinen sykkeenmittaus, mikä tarkoittaa, että erillistä sykevyötä ei tarvitse. Sykkeenmittaus ranteesta liittää tarkkuudeltaan minulle, enkä käytä enää sykevyötä kuin niissä lajeissa, joissa on pakko. (Esimerkiksi kahvakuulassa, kiipeilyssä ja nyrkkeilyssä kelloa ei kannata pitää ranteessa, joten syke on mitattava edelleen vyöllä, mikä on myös mahdollista). Yksi mainio ominaisuus Suunnon uusimmissa kelloissa on, että sykevyö tallentaa datan silloin kun yhteys kelloon on poikki. Voin siis aloittaa harjoituksen, laittaa kellon laukkuun salin seinustalle. Sykevyö tallentaa sykedatan ja synkkaa sen kelloon, kun tulen treenin päätteeksi lopettamaan harjoituksen kellosta.

Akun kesto

Gps-datan mittaaminen syö akkua. Esimerkiksi Spartanissa akku kestaa tarkimmalla mahdollisella mittauksella n. 8 tunnin harjoituksen. Jos tallennat vain lyhyitä, tunnin mittaisia harjoituksia, silloin kellon akku kestää pidempään. Vaelluksilla gps-tallennusvälin voi venyttää 10 minuuttiin, jolloin akku kestää jopa kaksi päivää – vaikka harjoitustallennus olisi päällä koko päivän.

Akkujen osalta on hyvä muistaa, että näitä ei kannata verrata tavallisiin kelloihin vaan esimerkiksi puhelimiin. Kyseessä on tietokone, joka kuluttaa virtaa aivan eri tavalla kuin vaikkapa perinteiset sykemittarit.

Suunto Spartan Wrist HR

Suunto Spartan Wrist HR -malli on ollut erittäin mieleinen! Tässä ollaan välipäivän vietossa Espanjan kiipeilylomalla.

Suunto Spartan Wrist HR

Yleensä ripustan kiipeillessä kellon valjaisiin, koska kello on joskus tiellä. Espanjan Siuranassa se oli muutaman kerran myös ranteessa.

Suunto Spartan Wrist HR

En yritä väittää, etteikö kellon ulkonäöllä olisi merkitystä. Suunnon Spartan -mallisto on kauttaaltaan mielestäni hieno, ja pidän kelloa kädessä koko ajan, ja ainakin omaan sporttityyliini se sopii hyvin myös toimistolla.

Suunto Spartan Sport

Tässä valkoinen Spartan Sport, joka oli testissä ja mukana muun muassa Georgian laskureissulla. Lajikohtaiselle näytölle voi määritellä haluamansa tiedot: kuvassa vasemmalla ylhäällä harjoituksen kesto, sen jälkeen syke, isolla kellonaika sekä alimpana korkeus.

Suunto Ambit 3

Kuvassa keikun laosilaisella kalliolla vuonna 2015, ranteessa Suunto Ambit 3.

Suunto Ambit 3

Ambit-kolmonen kiersi kanssani myös Kuuban, Panaman sekä Nicaraquan vunna 2015.

Suunto Vector

Vanhasta keltaisesta Vectoristani löytyi paljon kuvia. Muistan kerran käyttäneeni sitä ollessani yksin kiipeämässä Zagrebin lähellä olevalle vuorelle – ilman karttaa – ja ilmanpainepohjaisen korkeusmittarin ansiosta pystyin päättelemään, että ehtisin huipulle vielä ennen aurinonlaskua. Kyseinen kuva puolestaan on interrail-reissun alusta, vuodelta 2008. Jalassa rakkaat, sittemmin aivan riekaleiksi käytetyt tennarit ja päällä jo tuolloin merinovillaa.

 

Gps-kello, sykemittari vai aktiivisuusranneke?

Kalleimmat eli gps-rannetietokoneet

  • Sykkeenmittaus joko vyöllä tai optisesti ranteesta
  • Harjoitusten tallennus (syke, vauhdi, matka, korkeusmetrit, kalorit – käytännössä kaikki mahdollinen)
  • Kompassi ja paikannus
  • Korkeusmittari (joko vain gpsää tai gpsää ja ilmanpainetta hyödyntäen)
  • Reittipisteiden tallennus
  • Navigointi joko olemassa olevaa reittiä, tallennettuja reittipisteitä tai tultua reittiä hyväksi käyttäen
  • Koko ajan päällä oleva aktiivisuusmittari
  • Merkistä riippuen erilaisia älykkäitä sovelluksia, jotka laskevat palautumista, juoksutehoja, cadenssia yms.
  • Muita ominaisuuksia: sekuntikello, herätyskello, mahdollisuus tuoda esimerkiksi whatsapp-viestit kellon näytölle (olettaisin että älypuhelimiin liittyvät toiminnallisuudet lisääntyvät jatkossa)

Sykemittarit

  • Mittaavat sykkeen joko ranteesta tai vyöllä
  • Laskevat sykkeen perusteella kalorit
  • Harjoitusloki
  • Erilaisia harjoitusohjelmia treenien tehoon perustuen
  • Näihin on ollut pitkään saatavilla paljon lisäosia, jotka mittaavat askeltiheyttä, pyöräilyn cadenssia yms. Gps-kellot ovat sittemmin osin syrjäyttäneet näiden lisäosien tarpeen.

Aktiivisuusrannekkeet

  • Mittaavat (käsittääkseni yleensä kiihtyvysanturilla) liikkumisen määrää päivän aikana ilman erillistä ”harjoituslokia”
  • Laskevat sen perusteella esimerkiksi kulutetut kalorit ja askeleet
  • Joissakin on myös optinen sykkeenmittaus
  • Näissä ei ole gps-toimintoa eikä yleensä mahdollisuutta tallentaa erillisiä harjoituksia.

 

Muu varusteyhteistyö: Superyellow, Mons Royale, Merrell

3 kommenttia

  1. Erilaisia sykevyöhön perustuneita Polareita ja Suuntoja (jopa Sports Trackerin sykevyön) omistaneena ostin juuri ekan oman älykelloni. Garminin GPS HR tuntuu oikein hyvältä tällaiselle kunnostaan kiinnostuneelle peruskuntoilijalle. Tiedän kyllä, että seuraavalla alppihaikilla kaipaan niitä karttoja, jotka olisivat vieneet investoinnin yhdeksäänsataan euroon nyt maksamani kahdensadan asemesta…

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s