Matkat

Kaikki mitä luulin

Kolme viikkoa Mumbai tuntui hyökkävään minua kohti.

Kun lähdin kotoa, luulin tietäväni mitä odottaa. Kun tulin, luulin tietäväni mitä pelätä.

Kolme viikkoa Mumbai tuntui hyökkävään minua kohti. Hajuineen, näkyineen, likaisine hampaattomine taksikuskeineen, kadulle kakkaavine lapsineen. Kaikki näytti rumalta ja tuntui julmalta.

Viime sunnuntaina kadut olivat lakaistu. Mietin, miten puhtailta ne näyttivätkään. Ostin mafiakioskina pitämästäni kojusta vastapuristettua ananasmehua.

Eilen kotiin kulkiessani pysähdyin katukojun kohdalle haistamaan ruoan tuoksua.

Hymyilin Colaban koirille niiden yli loikkiessani. Nauroin yhdessä turistikadun kaupustelijoiden kanssa heidän älyttömille hinnoilleen. Vitsailin kulman pesulapojan kanssa vaatteiden kutistumisesta.

En tiedä, mitä tapahtui, mutta huomasin tämän kaupungin olevan jotain aivan muuta kuin mitä luulin ja pelkäsin.

Vika on osittain Intian itsensä. Se pakottaa vierailijan sulkeutumaan ja epäilemään. Absoluuttisen köyhyyden maassa rikkailta otetaan se, mikä irti lähtee. Kun päivät kuluvat, huomaa että naapurikuppilan resuinen pitäjä lähtee illalla kotiin taluttaen pientä poikaansa kädestä. Takapihan muurin toisella puolella asustavan köyhän perheen tytär kampaa hiuksiaan takapihalla hymyillen rikkinäiselle peilille.

Kaikki yrittävät jotain. Toimistolta lähtiessäni kävelin köyhän papan ohitse, joka istui kadunkulmassa. Hänellä oli edessään vaaka sekä muutamia kolikoita. Pientä maksua vastaan olisi voinut punnita itsensä.

Mistä tämä elämänvoima kumpuaa? En ymmärrä.

Kun lähden, en luule tietäväni enää mitään.

Colaban koiria. Intiassa moni asia on huonosti, mutta kulkukoiria ei potkita.
Colaban koiria. Intiassa moni asia on huonosti, mutta kulkukoiria ei potkita.
Naapurikauppani veijarit. Toivat kotiinnkulljetuksena vettä ovelle viikonloppuaamuisin, jos minullla oli mennyt pitkään baarissa.
Naapurikauppani veijarit. Toivat kotiinnkulljetuksena vettä ovelle viikonloppuaamuisin, jos minullla oli mennyt pitkään baarissa.

3 kommenttia

  1. Olipa ajatuksia herättävästi kirjoitettu, toivottavasti hyvät hetket jatkuvat. Ja kingfisher ei lopu…

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s