Matkat

Parhaat (ja urpoimmat) outdoor-selfiet

Tämä tempaus on osa Intagram Travel Thursdayta, jonka järkkäävät matkablogit Travellover ja Vagabonda.  Kiitos hauskasta ideasta!

Oman itsen valokuvaus on ehdottomasti yksi koko bloggaamisen isoimmista varjopuolista. En tykkää – enkä osaa – olla valokuvissa ja viihdyn huomattavasti paremmin kameran taka- kuin etupuolella. Eikä se sinänsä haittaa, mutta.. Mulla on (ja huippua että on) muutamia yhteistyökumppaneita, joiden varusteita käytän pyöriessäni tuntureilla. Kuten olen aiemminkin sanonut, teen yhteistyötä vain sellaisten tahojen kanssa, joiden varusteet on mielestäni hyviä. Niiden käyttäminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa ei ole ongelma – mutta itsensä valokuvaaminen niitä käyttämässä on välillä haastavaa!

Mulla ei ole varsinaista ”hovikuvaajaa”, joiden virkaa monilla bloggareilla toimittaa puoliso. Sen sijaan, että Valde ottaisi kuvia kaiken tekemisen ja menemisen lomassa, se manaa mun valokuvaustouhuja, kun niihin menee niin paljon aikaa. Joskus olen saanut neuvoteltua, että vaelluksella se ottaa musta yhden kuvan per päivä. (Ja se muuten tarkoittaa siis yhtä ruutua, ei useampaa räpsyä samasta tilanteesta 😂).

Mä olen itse useimmilla reissuilla se kuvaaja, joka räpsii muista kuvia. Seurauksena on, että mulla ei kerta kaikkiaan ole montaa kivaa kuvaa itsestäni. Olen niin huono olemaan kuvissa, että ne pitäisi ottaa joko mun huomaamatta tai niitä pitäisi ottaa todella paljon. Mieluiten molempia.

Mutta niin, koska useimmiten kuvaajaa ei ole mukana tai olen yksin reissussa, otan paljon selfieitä. Niistä sentään näkee millainen siitä tulee. Goprota käytän aika paljon, koska sen avulla kuvaan saa mukaan muutakin kuin ylätorson, ja kalansilmä tekee kaikesta jotenkin skarpimman näköistä.

Yritän muistaa tarkistaa, että hiukset ynnä muut varusteet ei olisi miten sattuu, mutta koska kuvat on lähes aina tositilanteista ja vauhdissa otettuja (koska muut todennäköisesti odottavat taustalla, että saisin otettua selfieni), niin sen ovat sitten sen näköisiäkin. Instagram -stoorit onneksi tarjoavat nykyään erilaisia mukaillun todellisuuden kilkkeitä, kuten aurinkolaseja, joilla voi esimerkiksi peittää silmäpussit.

Tässä muutama Instagramissa julkaistu selfie! Aika monessa oon untsikka päällä tai kypärä päässä.

Kuvissa näkyvät Buff-, Poc- ja Avabag-varusteet yhteistyön puitteissa

Tämä on Lyngenistä, Godmother of all Couloirs 2017.

img_1921

Varhainen aamu Kilpisjärvellä maaliskuussa 2018.

img_1906

Tämä on Haukkakalliolta tämän kevään ensimmäiseltä kiipeily- ja riippumattoretkeltä, hyvin nukutun yön jälkeen.

img_1923

Juhannuksena Haltilla.

img_1911

Georgian Svanetiassa puutereilla!

img_1904

Dronella otettuja selfieitä kutsutaan kai dronieiksi? Pyhän Isokurussa 2017.

Kakarsbergetillä kiipeämässä viime syksynä. Sateinen ja viileä keli!

img_1903

Telendoksella kiipeämässä. Kreikka 2017.

img_1928

Tää on harvinaisuus! Ihan terassilla! Hankin uuden uikkarin, mutta noin puoli minuuttia kuvan ottamisen jälkeen huomasin, että se on hyvin killeri kimalaisansa. Se siitä…

img_1930

Juoksuselfiet on uus laji, jota vielä harjoittelen.

img_1913

Tässä huomatkaa toi ötökkä mun kaulalla! Olin lenkillä ja huomasin vasta katsoessani tätä valokuvaa hotellilla, että toi buggis oli ollut siinä.

6fd77d9b-c3f5-4891-9f34-ca2ce8dc8e4e

Tää on mun suosikki! Se on itse asiassa kuvakaappaus instaan laittamastani videosta. Olen samaisella Haltin juhannunnusreissulla, kun Käsivarren oli vallannut vedenpaisumus, ja olin kävellyt edellisen vuorokauden aikana 60 kilometriä. Ilme on tossa 10-15 m/s tuulessa vähän sellainen, että ”you gotta be kidding me”.

img_1910

Tässä vielä lopuksi vanhempaa selfie-vuosikertaa: Mt.Kenyan (4985m) huipulla vuonna 2013.

Näitä listatessa tuli mieleen, että mitähän historiantutkijat joskus kelaa. Siinä missä 1900-luvun ihmiset jätti arkistoihin jälkeensä mielenkiintoista kirjeenvaihtoa, sanomalehtiartikkeleita ja teatterinäytelmiä (okei, myös ydinpommit), niin tulevaisuuden historioitsijat tulee todennäköisesti päivittelemään epäuskoisina, että 2010-luvulla jengi otti 700 miljardia selfietä. Päivässä.

6 kommenttia

  1. Nytpä tuli luettua juttuja ihan todellisen rohkelikon selfieistä. Hienoissa paikoissa otettuja. Harmi, että sun juhannus Haltilla on ollut hieman huonohko. Itse haaveilen siitä, että joskus vielä sinne vaeltaisi. Pitäisi alkaa harjoittelemaan, koska sanotaanko, että 20 km päivä voisi olla se mun juttu. 60km voisi olla liikaa!

    Liked by 1 henkilö

  2. Mä niin tykkään tällaisesta itseironiasta! Hienoja kokemuksia välitit samalla. Kateellisena katson kaikkien aktiivisten outdoor-ihmisten elämäntapaa (ja käperryn tiukemmin peiton alle sohvalle). Mutta joo, oma fiilis selfieistä tai yleensä omakuvista on sama. En tykkää olla niissä. Naama näyttää kuvassa aina rumemmalta kuin todellisuudessa, ja takaa otetuissa on kumminkin aina jonkun (no niin just, mun) liian iso pylly.

    Liked by 1 henkilö

  3. Näistä selfieistä ei kyllä energiaa puutu! Huh, sohvaperunaa ihan hengästyttää näin action-täyteisiä kuvia katsellessa. Ja toisaalta taas saan pienen inspiraation poikasen: pitäusköhän sitä itsekin seikkailla enemmän ulkona… 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s